Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Tallinna: Tietoa Virosta: Kahdenväliset suhteet

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Tallinna

Embassy of Finland
Kohtu 4, 15180 Tallinn, Estonia
Puh. +372-6103 200
S-posti: sanomat.tal@formin.fi
Eesti | Suomi | English | Svenska | facebook | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Maatiedosto Viro

Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Viron yhteydet eri elämänalueilla ovat hyvin tiiviit ja yhteistyö politiikan, kaupan, kulttuurin, tieteen ja opetuksen alalla on monipuolista. Suhteet ovat erityisen kehittyneitä kansalaisjärjestöjen ja paikallishallintojen tasolla.

 

Suomen ja Viron erityissuhteet perustuvat maiden läheisyyteen, sukulaistunteeseen ja yhteisiin kohtaloihin niin yksittäisten ihmisten kuin valtioiden tasolla. Maiden välinen poliittisen tason vierailuvaihto on tiheää ja ministeriöitten viranomaisten, kuntien sekä kansalaisyhteiskunnan suhteet ovat suorat ja tiiviit. Esimerkiksi melkein jokaisella virolaisella kunnalla on ystävyyskunta Suomessa (noin 250 ystävyyskuntasuhdetta).  Suomenlahti ylitetään vuodessa yli kuusi miljoonaa kertaa.

 

Suomen ja Viron pääministereille luovutettiin kesäkuussa 2008 jatkoselvitys maiden välisen yhteistyön kehittämisestä (ensimmäinen 2003). Selvityksellä halutaan tuoda esiin ideoita miten Suomi ja Viro voisivat yhdessä vastata globalisaation haasteisiin. Selvitys painottuu Suomen ja Viron kansainvälisen kilpailukyvyn tekijöihin, erityisesti tieteeseen, teknologiaan ja innovaatioihin. Joulukuussa 2008 maiden pääministerit sopivat kahdenvälisen yhteistyön prioriteeteiksi tieto- ja viestintäteknologian, liikkuvuuden edistämisen sekä turvallisen ja houkuttelevan liiketoimintaympäristön.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomi kauppakumppanina

Suomen osuus kaikista ulkomaisista investoinneista Viroon on noin 25 prosenttia. Suomalaiset ovat ennen kaikkea investoineet tuotantoteollisuuteen, palvelualalla ja kiinteistösektorilla.

 

Viron talous on Suomen tavoin vahvasti vientivetoista ja Suomi on Viron tärkein kauppakumppani. Suurimmat kauppakumppanit ovat vuosia olleet Suomi ja Ruotsi (noin 20–25 prosenttia ulkomaankaupasta riippuen kuukaudesta).  Viron osuus Suomen kokonaisviennistä on laskenut viime vuosikymmenen puolivälin vajaasta kolmesta prosentista viime vuosina kahden prosentin paikkeille. Osuus koko tuonnista on heilahdellut kahden ja kolmen prosentin välillä. Viro on Suomelle 13:nneksi tärkein vientimaa ja 11:nneksi tärkein tuontimaa. Baltian maista se on selvästi suurin.

 

Viroon on rekisteröity noin 4500 suomalaisyritystä joista noin 3500 toimii aktiivisesti. Viron toimivat ja luotettavat markkinat, houkutteleva verotusjärjestelmä sekä yhteinen kulttuuritausta houkuttelevat suomalaisia yrityksiä investoimaan Viroon.  Lyhyen välimatkan vuoksi maahan on helppo etabloitua.

 

Suomalaisyritysten investoinnit jatkuivat myös laman aikana. Technopolis Oyj osti Ülemiste City kiinteistöyhtiön Tallinnasta ja Citycon Kristiinen kauppakeskuksen. Wärtsilä on aloittanut Viron kantaverkon Eleringin varavoimalan rakentamisen, kaupan arvo on yli 130 miljoonaa euroa ja lasten leikkikenttäkalusteita rakentava Lappset avaa tuotantolaitoksensa loppuvuodesta. Monet suomalaisyritykset ovat myös laajentaneet toimintaansa Virossa, näistä muutamia esimerkkejä ovat Meconet, Reimax Electronics, Scanfil ja Prisma. Myös virolaisyritykset ovat etabloituneet Suomeen talouden elpymisen myötä. Johtava virolainen it-alan yritys Webmedia osti oululaisen CCC:n vuonna 2011. Voidaan sanoa, että Suomi ja Viro ovat käytännössä samaa talousaluetta, joiden elinkeinoelämät täydentävät toinen toisiaan. Euron tulo on osaltaan vahvistanut tätä suhdetta.

 

Suomen ja Viron taloudellisia suhteita vahvistaa myös turismi jonka osuus on BKT:sta noin 10 prosenttia. Suomalaisten turistien tuoman tulon arvioidaan olevan yli 3 prosenttia  BKT:sta eli yhtä paljon kuin maan maataloussektorin.  Suomalaisten matkailijoiden määrä on kasvussa ja vuonna 2011 Helsingin ja Tallinnan välisellä reitillä liikkui 7,2 miljoonaa matkustajaa.

Kulttuurisuhteet

Suomen ja Viron virallisen kulttuurivaihdon pohjana on sopimus henkisestä yhteistyöstä vuodelta 1937. Viron viranomaiset vahvistivat sopimuksen voimassaolon ja jatkuvan soveltamisen Suomen opetusministeriön esityksen pohjalta 1992.

 

Suomen Viron-instituutti aloitti toimintansa nykymuodossa vuonna 1994 ja Viron Suomen-instituutti puolestaan vuonna 1995. Kulttuurivaihto maiden välillä on erittäin vilkasta, ja se pohjaa laajaan ruohonjuuritason yhteistyöhön. Myös virallisissa suhteissa henkilökohtaisen kanssakäymisen merkitys on huomattava. Suurin vuosittainen Viro-tapahtuma Suomessa on Tuglas-seuran järjestämät Martinmarkkinat. Virossa järjestetään puolestaan maakunnallisia Suomi-viikkoja.
 
Suomalaisen kulttuurin arvostus ja tunnettuus on Virossa suurta. Taidemuseo Kumu on tuonut maahan merkittäviä suomalaisen taiteen näyttelyitä, Eesti Kontsert sekä eri festivaalit esiintyjiä ja musiikkia rockista klassiseen. Suomen kulttuurielämän edustajat ovat usein keskeisiä vaikuttajia: Kristian Smeds on toteuttanut Virossa teatteriproduktioita ja Jaakko Ryhänen opettaa musiikkiakatemiassa. Yhteistä kulttuurista omaisuutta ovat Aino Kallas, Hella Wuolijoki ja nyt myös Sofi Oksanen. Suomalaisten kiinnostus Viroon on poikinut arvostettua tutkimusta, esimerkkeinä Seppo Zetterbergin Viron historia ja Juhani Salokantelen Jaan Kross -elämäkerta.

Suomalaiset, suomen kieli

Rekisteröityneitä suomalaisia oli vuonna 2011 Virossa 4 070. Todellisuudessa luku on paljon suurempi, koska kaikki eivät rekisteröidy. Suurin osa suomalaisista asuu Tallinnassa ja Tartossa.

 

Tallinnassa toimii Tallinnan suomalainen Pyhän Pietarin seurakunta, joka kuuluu Viron evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Suomen Viron-instituutti toimii myös Tallinnassa ja Tartossa. Suomen Viron-instituutin tehtävänä on ylläpitää ja kehittää suomalais-virolaisia kulttuurisuhteita ja koulutusyhteistyötä, tiedottaa Suomesta sekä edistää Suomen ja Viron välisiä yhteyksiä yhteiskunta- ja elinkeinoelämän eri aloilla.

 

Virossa elää myös noin 13 000 inkerinsuomalaista. Inkerinsuomalaisten liitto on Virossa toimivien inkerinsuomalaisten yhdistysten kattojärjestö. Paikallisyhdistyksiä Virossa toimii 11. Liitto julkaisee myös Inkeri-nimistä lehteä, joka on kulttuuri- ja tiedotuslehti.

 

Suomen yliopistoissa Viron kieltä opettavat Virosta lähetetyt opettajat. Tallinnan ja Tarton yliopistoissa ovat vastaavasti opettaneet UKAN:n (Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opintojen neuvottelukunta) lähettämät suomen kielen ja kulttuurin lehtorit jo 1980-luvun lopulta lähtien. Virossa suomea vieraana kielenä opiskellaan yliopistojen lisäksi myös yleissivistävissä kouluissa, ammattikouluissa ja kursseilla kielikouluissa ja kansalaisopistoissa.

 

Vuosittain Virossa suomea opiskelee arviolta 7 000–8 000 henkilöä. Lukiossa suomea opiskellaan vapaaehtoisena kolmantena vieraana kielenä. Suomessa työtä Viron kielen opetuksessa tekee vuonna 1982 perustettu Tuglas-seura.

 

Suomalaisia kouluja Virossa on kaksi, toinen Tallinnassa ja toinen toimii katolisen koulun yhteydessä Tartossa. Tärkeä osa kulttuurivaihdosta on kielenopettajilla. Suomen äidinkielenopettajien koulutukseen on aina kuulunut myös viron kielen perusopintoja.

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Tallinna

Päivitetty 1.2.2012

© Suomen suurlähetystö, Tallinna | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot