Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Tallinna : Tietoa Virosta : Hyvä tietää

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Tallinna

Embassy of Finland
Kohtu 4, 15180 Tallinn, Estonia
Puh. +372-6103 200
S-posti: sanomat.tal@formin.fi
Eesti | Suomi | English | Svenska | facebook | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Maatiedosto Viro

Nimi

KieliVirallinen nimiKäyttönimi
suomiViron tasavaltaViro
eestiEesti Vabariik
ruotsiRepubliken Estland
englantiThe Republic of Estonia

Itsenäistyminen

24. helmikuuta 1918, itsenäisyyden palauttaminen 20. elokuuta 1991

Kansallispäivä

24. helmikuuta ja uudelleenitsenäistymispäivä 20. elokuuta

Lippu

Aikaero Suomeen

Kesäisin: Sama aikavyöhyke kuin Suomessa GTM +2

Talvisin:

Pinta-ala

45 226 neliökilometriä

Väkiluku

1 286 540 (tammikuu 2013) Tiedonlähde: Viron tilastokeskus

Pääkaupunki

Suomeksi: Tallinna

Omalla kielellä: Tallinn

Diplomaattisuhteet

29. elokuuta 1991

Suomi tunnustanut

de facto 8.8.1919, de jure 7.6.1920

Suomen edustautuminen

Suomen edustautuminen: Viro

Edustautuminen Suomessa

Edustautuminen: Viro

Linkit

Suhteet

Suomen ja Viron yhteydet eri elämänalueilla ovat hyvin tiiviit ja yhteistyö politiikan, kaupan, kulttuurin, tieteen ja opetuksen alalla on monipuolista. Suhteet ovat erityisen kehittyneitä kansalaisjärjestöjen ja paikallishallintojen tasolla.

 

Suomen ja Viron erityissuhteet perustuvat maiden läheisyyteen, sukulaistunteeseen ja yhteisiin kohtaloihin niin yksittäisten ihmisten kuin valtioiden tasolla. Maiden välinen poliittisen tason vierailuvaihto on tiheää ja ministeriöitten viranomaisten, kuntien sekä kansalaisyhteiskunnan suhteet ovat suorat ja tiiviit. Esimerkiksi melkein jokaisella virolaisella kunnalla on ystävyyskunta Suomessa (noin 250 ystävyyskuntasuhdetta).  Suomenlahti ylitetään vuodessa yli kuusi miljoonaa kertaa.

 

Suomen ja Viron pääministereille luovutettiin kesäkuussa 2008 jatkoselvitys maiden välisen yhteistyön kehittämisestä (ensimmäinen 2003). Selvityksellä halutaan tuoda esiin ideoita miten Suomi ja Viro voisivat yhdessä vastata globalisaation haasteisiin. Selvitys painottuu Suomen ja Viron kansainvälisen kilpailukyvyn tekijöihin, erityisesti tieteeseen, teknologiaan ja innovaatioihin. Joulukuussa 2008 maiden pääministerit sopivat kahdenvälisen yhteistyön prioriteeteiksi tieto- ja viestintäteknologian, liikkuvuuden edistämisen sekä turvallisen ja houkuttelevan liiketoimintaympäristön.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomi kauppakumppanina

Suomen osuus kaikista ulkomaisista investoinneista Viroon on noin 25 prosenttia. Suomalaiset ovat ennen kaikkea investoineet tuotantoteollisuuteen, palvelualalla ja kiinteistösektorilla.

 

Viron talous on Suomen tavoin vahvasti vientivetoista ja Suomi on Viron tärkein kauppakumppani. Suurimmat kauppakumppanit ovat vuosia olleet Suomi ja Ruotsi (noin 20–25 prosenttia ulkomaankaupasta riippuen kuukaudesta).  Viron osuus Suomen kokonaisviennistä on laskenut viime vuosikymmenen puolivälin vajaasta kolmesta prosentista viime vuosina kahden prosentin paikkeille. Osuus koko tuonnista on heilahdellut kahden ja kolmen prosentin välillä. Viro on Suomelle 13:nneksi tärkein vientimaa ja 11:nneksi tärkein tuontimaa. Baltian maista se on selvästi suurin.

 

Viroon on rekisteröity noin 4500 suomalaisyritystä joista noin 3500 toimii aktiivisesti. Viron toimivat ja luotettavat markkinat, houkutteleva verotusjärjestelmä sekä yhteinen kulttuuritausta houkuttelevat suomalaisia yrityksiä investoimaan Viroon.  Lyhyen välimatkan vuoksi maahan on helppo etabloitua.

 

Suomalaisyritysten investoinnit jatkuivat myös laman aikana. Technopolis Oyj osti Ülemiste City kiinteistöyhtiön Tallinnasta ja Citycon Kristiinen kauppakeskuksen. Wärtsilä on aloittanut Viron kantaverkon Eleringin varavoimalan rakentamisen, kaupan arvo on yli 130 miljoonaa euroa ja lasten leikkikenttäkalusteita rakentava Lappset avaa tuotantolaitoksensa loppuvuodesta. Monet suomalaisyritykset ovat myös laajentaneet toimintaansa Virossa, näistä muutamia esimerkkejä ovat Meconet, Reimax Electronics, Scanfil ja Prisma. Myös virolaisyritykset ovat etabloituneet Suomeen talouden elpymisen myötä. Johtava virolainen it-alan yritys Webmedia osti oululaisen CCC:n vuonna 2011. Voidaan sanoa, että Suomi ja Viro ovat käytännössä samaa talousaluetta, joiden elinkeinoelämät täydentävät toinen toisiaan. Euron tulo on osaltaan vahvistanut tätä suhdetta.

 

Suomen ja Viron taloudellisia suhteita vahvistaa myös turismi jonka osuus on BKT:sta noin 10 prosenttia. Suomalaisten turistien tuoman tulon arvioidaan olevan yli 3 prosenttia  BKT:sta eli yhtä paljon kuin maan maataloussektorin.  Suomalaisten matkailijoiden määrä on kasvussa ja vuonna 2011 Helsingin ja Tallinnan välisellä reitillä liikkui 7,2 miljoonaa matkustajaa.

Kulttuurisuhteet

Suomen ja Viron virallisen kulttuurivaihdon pohjana on sopimus henkisestä yhteistyöstä vuodelta 1937. Viron viranomaiset vahvistivat sopimuksen voimassaolon ja jatkuvan soveltamisen Suomen opetusministeriön esityksen pohjalta 1992.

 

Suomen Viron-instituutti aloitti toimintansa nykymuodossa vuonna 1994 ja Viron Suomen-instituutti puolestaan vuonna 1995. Kulttuurivaihto maiden välillä on erittäin vilkasta, ja se pohjaa laajaan ruohonjuuritason yhteistyöhön. Myös virallisissa suhteissa henkilökohtaisen kanssakäymisen merkitys on huomattava. Suurin vuosittainen Viro-tapahtuma Suomessa on Tuglas-seuran järjestämät Martinmarkkinat. Virossa järjestetään puolestaan maakunnallisia Suomi-viikkoja.
 
Suomalaisen kulttuurin arvostus ja tunnettuus on Virossa suurta. Taidemuseo Kumu on tuonut maahan merkittäviä suomalaisen taiteen näyttelyitä, Eesti Kontsert sekä eri festivaalit esiintyjiä ja musiikkia rockista klassiseen. Suomen kulttuurielämän edustajat ovat usein keskeisiä vaikuttajia: Kristian Smeds on toteuttanut Virossa teatteriproduktioita ja Jaakko Ryhänen opettaa musiikkiakatemiassa. Yhteistä kulttuurista omaisuutta ovat Aino Kallas, Hella Wuolijoki ja nyt myös Sofi Oksanen. Suomalaisten kiinnostus Viroon on poikinut arvostettua tutkimusta, esimerkkeinä Seppo Zetterbergin Viron historia ja Juhani Salokantelen Jaan Kross -elämäkerta.

Suomalaiset, suomen kieli

Rekisteröityneitä suomalaisia oli vuonna 2011 Virossa 4 070. Todellisuudessa luku on paljon suurempi, koska kaikki eivät rekisteröidy. Suurin osa suomalaisista asuu Tallinnassa ja Tartossa.

 

Tallinnassa toimii Tallinnan suomalainen Pyhän Pietarin seurakunta, joka kuuluu Viron evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Suomen Viron-instituutti toimii myös Tallinnassa ja Tartossa. Suomen Viron-instituutin tehtävänä on ylläpitää ja kehittää suomalais-virolaisia kulttuurisuhteita ja koulutusyhteistyötä, tiedottaa Suomesta sekä edistää Suomen ja Viron välisiä yhteyksiä yhteiskunta- ja elinkeinoelämän eri aloilla.

 

Virossa elää myös noin 13 000 inkerinsuomalaista. Inkerinsuomalaisten liitto on Virossa toimivien inkerinsuomalaisten yhdistysten kattojärjestö. Paikallisyhdistyksiä Virossa toimii 11. Liitto julkaisee myös Inkeri-nimistä lehteä, joka on kulttuuri- ja tiedotuslehti.

 

Suomen yliopistoissa Viron kieltä opettavat Virosta lähetetyt opettajat. Tallinnan ja Tarton yliopistoissa ovat vastaavasti opettaneet UKAN:n (Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opintojen neuvottelukunta) lähettämät suomen kielen ja kulttuurin lehtorit jo 1980-luvun lopulta lähtien. Virossa suomea vieraana kielenä opiskellaan yliopistojen lisäksi myös yleissivistävissä kouluissa, ammattikouluissa ja kursseilla kielikouluissa ja kansalaisopistoissa.

 

Vuosittain Virossa suomea opiskelee arviolta 7 000–8 000 henkilöä. Lukiossa suomea opiskellaan vapaaehtoisena kolmantena vieraana kielenä. Suomessa työtä Viron kielen opetuksessa tekee vuonna 1982 perustettu Tuglas-seura.

 

Suomalaisia kouluja Virossa on kaksi, toinen Tallinnassa ja toinen toimii katolisen koulun yhteydessä Tartossa. Tärkeä osa kulttuurivaihdosta on kielenopettajilla. Suomen äidinkielenopettajien koulutukseen on aina kuulunut myös viron kielen perusopintoja.

Hyvä tietää

Asemapaikan sijainti

Viro sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren rannikolla. Sen leveysasteet ovat 59°40' - 57°30' ja pituusasteet: 21°50' (Saarenmaa) - 28°13' (Narva). Viron pinta-ala on 45 226 neliökilometriä. Jos Viron maa-aluetta verrataan muihin Euroopan maihin, se on hiukan suurempi kuin esimerkiksi Alankomaat tai Tanska, mutta toisaalta pienempi kuin vaikkapa Itä-Suomen lääni. Idästä länteen mitattuna Virolla on leveyttä 350 kilometriä ja pohjoisesta etelään pituutta 240 kilometriä. Muiden valtioiden pääkaupungeista Tallinnaa lähinnä on Helsinki – Suomenlahden yli matkaa tulee vain 85 kilometriä.

Asuminen, asunnot

Virossa on nykyisin saatavilla omistus- ja vuokra-asuntoja melko runsaasti. Molempien asuntomuotojen hinnoissa tapahtui kovaakin nousua aina vuoden 2008 kevääseen saakka. Siitä lähtien asuntojen hinnat ovat laskeneet ja tarjonta on lisääntynyt entisestään aina vuoden 2009 syksyyn asti. Monet vuokrahuoneistot ovat osittain tai kokonaan kalustettuja. Opiskelijoille on tarjolla muun muassa huomattavasti edullisempia soluasuntoja. Asuntoa ostettaessa kannattaa aina kääntyä luotettavan kiinteistövälittäjän puoleen.

 

Asuntojen varustelutaso vastaa nykyisin varsin hyvin länsimaista tasoa varsinkin uusien omistus- ja vuokra-asuntojen kohdalla.

Autot

Oman auton voi hankkia joko Suomesta maahantuojalta tai paikan päältä. Huoltojen kanssa ei ole tavallisesti ongelmia eikä varaosien saannissa ole myöskään vaikeuksia. Polttoainetta on saatavissa joka puolella Viroa. Maassa on myös useita Nesteen huoltoasemia.

 

Auton käyttötarkoituksesta riippuen liikennevakuutus ja kaskovakuutus voidaan ottaa Suomesta tai Virosta.

 

Suomalainen ajokortti käy myös Virossa.

 

Viron maantiet ovat suhteellisen hyvässä kunnossa, mutta maaseudulla on edelleen myös päällystämättömiä ja kuoppaisia teitä. Huoltoasemaverkosto kattaa melko hyvin koko maan, ja lämpimillä asemilla myydään yleisesti myös maantiekarttoja, jollaista automatkailijan onkin aina suositeltavaa pitää mukanaan.

 

Virossa on turvavyöpakko eikä matkapuhelinta saa käyttää ajettaessa.

 

Viroon autolla saapuvalla on oltava mukanaan

 

  • voimassa oleva vakuutus (vakuutuskäytäntö muuttui 1. toukokuuta 2004, mutta sen jälkeenkin on suositeltavaa ottaa mukaan omasta vakuutusyhtiöstä saatava Green Card eli vihreä kortti ),  
  • vuokra-auton kuljettajalla autovuokraamon myöntämä maastavientilupa, 
  • laina-autolla liikkuvalla omistajan valtakirja, joka valtuuttaa viemään auton maasta ja 
  • yrityksen autoa käyttävällä yrityksen valtakirja (yrityksen johtaja voi myös esittää kaupparekisteriotteen, jossa hänet mainitaan yrityksen johtajaksi).

  
Nopeusrajoitus on taajamissa 50 km/h ja maanteillä 90 km/h. Älä aja ylinopeutta! Liikennepoliisi saattaa takavarikoida ajokorttisi ja rekisteriotteesi, minkä lisäksi joudut maksamaan tuntuvan sakon.

Edustustot

Viron pääkaupungissa Tallinnassa on yhteensä vajaat 40 diplomaattista edustustoa tai muita näihin verrattavia kansainvälisiä järjestöjä.

 

Hankinnat

Kaikkea on saatavilla. Suurimmat tavaratalot ja ostoskeskukset ovat avoinna joka päivä kello 21.00 tai jopa kello 23.00 saakka. Valtiollisina pyhinä on lyhennetty aukioloaika.

Ilmasto

Viro sijaitsee lauhkean vyöhykkeen pohjoisosassa ja muistuttaa ilmastoltaan Lounais- ja Etelä-Suomen rannikkoseutuja. Itään ja kaakkoon päin mentäessä ilmasto alkaa saada mannermaisia piirteitä. Liikkuvien matalapaineiden eli syklonien vuoksi sää on pilvinen, sateinen ja tuulinen yli puolet vuodesta. Helmikuu on suomalaisillekin tuttuun tapaan vuoden kylmin kuukausi.


Talvi on Virossa selvästi lyhyempi kuin Suomessa, kevät tulee siis aikaisemmin. Vuotuinen sademäärä on maan eri osissa keskimäärin 500 - 700 millimetriä, vastaavat luvut Etelä-Suomessa ovat 600 - 750 millimetriä. Kuivinta on Saarenmaalla ja Luoteis-Virossa ja eniten sataa korkeammilla seuduilla sisämaassa. Pisimpään lumi säilyy Itä- ja Kaakkois-Virossa. Koska lounaistuulet ovat vallitsevia, talviset jääolot ovat merenrannikoilla selvästi helpommat kuin Suomen rannikoilla. Kiintojäätä on joinakin talvina vain Narvanlahdessa sekä Hiidenmaan, Saarenmaan ja mantereen välisissä salmissa.

Joukkoliikenne

Julkinen liikenne toimii Virossa varsin hyvin. Linja-autoverkosto kattaa koko maan ja suurimpien kaupunkien välillä liikennöiviä bussivuoroja lähtee parhaimmillaan puolen tunnin välein.


Junalla matkustaminen on Virossa bussimatkustamista rajoitetumpaa, eikä juna tavoita kaikkia paikkakuntia.


Tallinnan sisällä voi matkustaa linja-autolla, raitiovaunulla, johdinautolla, paikallisjunalla sekä niin kutsutulla reittitaksilla (marsruuttakso). Muissa kaupungeissa liikennöivät vain bussit.

Tallinna siirtyi ilmaiseen julkiseen liikenteeseen vuoden 2013 alusta, mutta se koskee vain Tallinnan asukkaiksi rekisteröityneitä. Turistit ja ulkopaikkakuntalaiset joutuvat edelleen maksamaan kulkuvälineissä. Kioskista voi ostaa vihreän ”ühiskaartin”, joka maksaa 2 euroa. Siihen ladataan rahaa ja kulkuvälineessä korttia vilautetaan kortinlukijan edessä, joka veloittaa kortilta matkan hinnan. Kuljettajalta voi ostaa myös kertalipun, joka on kuitenkin kalliimpi kuin ühiskaartia käytettäessä. Tasaraha pitää olla valmiina.

 

Matkailijoille suunnattu TallinnCard kelpaa matkalippuna Tallinnan paikallisliikenteessä. Sillä pääsee lisäksi moniin museoihin ja muihin nähtävyyksiin sekä saa tarjouksia kaupoista ja ravintoloista. Korttia myydään turisti-infoissa, matkatoimistoissa, hotelleissa, satamissa, bussi- ja juna-asemalla sekä lentoasemalla.


Lailliset taksit on merkitty taksikylteillä. Aina ennen kyytiin nousua on syytä tutustua takaoven ikkunassa olevaan pakolliseen hinnastoon, sillä lähtö- ja kilometrihinnat vaihtelevat suurestikin eri yhtiöillä. Auton sisällä kuljettajalla pitää olla myös valokuvalla varustettu nimilappu selvästi näkyvillä ratin vieressä. Kannattaa myös varmistaa, että taksamittari laitetaan päälle vasta liikkeelle lähdettäessä. Mikäli taksamittari tai kuitintulostin on rikkoutunut, matkustaja voi kieltäytyä maksamasta matkaansa.

 

Lisätietoa:

 

Juomarahat

Juomaraha ei ole pakollinen, mutta hyvästä palvelusta voi maksaa 5-10 prosenttia.

Jätehuolto

Jätehuolto toimii maassa pääsääntöisesti hyvin. Lajittelu on pakollista vähintään 10 huoneistojen taloissa. Jätteet lajitellaan seka-, bio-, paperi- ja pahvijätteeseen.

Kansalliset vapaapäivät

  • uudenvuodenpäivä 1. tammikuuta
  • Viron itsenäisyyspäivä 24. helmikuuta
  • pitkäperjantai
  • vapunpäivä 1. toukokuuta
  • voitonpäivä 23. kesäkuuta
  • juhannuspäivä 24. kesäkuuta
  • uudelleen itsenäistymisen päivä 20. elokuuta
  • jouluaatto 24. joulukuuta
  • joulupäivä 25. joulukuuta
  • tapaninpäivä 26. joulukuuta

Kirjallisuus

  • Raun Toivo U.: Viron historia. Otava 1992
  • Lauristin Marju ja Vihalemm Peeter: Return to the Western World. Tartu University Press 1997
  • Alenius Kari: Viron, Latvian ja Liettuan historia. Atena 2002
  • Hyytiä Osmo: Viron kohtalontie 1933...1939...1940. Yliopistopaino, Helsinki 1992
  • Korjus Jaakko: Viron kunniaksi: talvi- ja jatkosodan virolaiset vapaaehtoiset. Karisto 1998
  • Leskinen Jari: Vaiettu Suomensilta. Suomen ja Viron salainen sotilaallinen yhteistoiminta Neuvostoliiton varalta vuosina 1930-1940. Helsinki 1997
  • Leskinen Jari: Veljien valtiosalaisuus. Suomen ja Viron salainen sotilaallinen yhteistyö Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1918-1940. WSOY 1999
  • Made Tiit: Kansa tahtoi. WSOY 1991
  • Meri Lennart: Tulen maasta, jonka nimi on Viro. Toimittanut Piret Saluri. Otava 1995
  • Rausmaa Heikki (toim.): Soome sild - Viron veräjät. Kahdeksan näkökulmaa suomalais-virolaisiin suhteisiin. Tuglas-seura 1992
  • Rinne Harri: Laulava vallankumous. Viron rocksukupolven ihme. Johnny Kniga, 2007
  • Mattila Jukka I. , Kemppi Jarkko: Viron vapaussota 1918 - 1920. Nimox, Helsinki 2006
  • Oksanen Sofi & Paju Imbi  (toim.): Kaiken takana oli pelko. Kuinka Viro menetti historiansa ja kuinka se saadaan takaisin. WSOY, 2009
  • Paju Imbi: Torjutut muistot. Like, 2006
  • Zetterberg Seppo: Viron historia. SKS 2007
  • Zetterberg Seppo (toim.): Viro - Maa, kansa ja kulttuuri. Otava 1995

Kodinhoitoapu

Maassa on saatavissa hyvin kodinhoitoapua. Hinnat ovat edullisemmat kuin Suomessa.

Koulut ja opiskelu

Tallinnan suomalainen koulu (TASK) on Suomen opetussuunnitelman mukaan toimiva ja valtionosuuksia saava yksityiskoulu, joka antaa suomenkielistä esikouluopetusta ja perusopetusta 1-9 luokalla. Koulussa on mahdollisuus suorittaa myös etälukio. Tartossa on myös suomenkielistä opetusta katolisen koulun yhteydessä. International School of Estonia (ISE) on yksityinen kansainvälinen IB-koulu, jolla on sekä esiopetusta että perusopetusta luokille 1-12. Virolaisissa kouluissa opiskelu suomalaisille lapsille on viron kielellä.

 

Viroon opiskelemaan pääsee vaihto-ohjelmien kuten korkeakoulujen Erasmus-vaihdon tai yliopistojen kahdenvälisten sopimusten kautta. Virossa voi myös opiskella ja suorittaa koko tutkinnon. Suurin osa suomalaisista opiskelee Tarton yliopistossa, jossa Bachelor-tutkinnon opetuskielenä on viro, poikkeuksena yleislääketiede, jota voi opiskella kaksi ensimmäistä vuotta englanniksi. Maisteriohjelmia ja muita opetuskokonaisuuksia on myös englanniksi. Monissa Tallinnan korkeakouluissa voi lukea koko tutkinnon englanniksi. Virossa korkeakouluopiskelu on maksullista.

 

Tartossa toimii kolme suomalaista opiskelijajärjestöä: Fraternitas Fennica, Tarton Suomalaiset Lääketieteen Opiskelijat ry eli TasLo sekä Viron maatalousyliopiston suomalaiset eläinlääketieteen opiskelijat ovat järjestäytyneet SUOLET-yhdistykseksi. Tallinnassa opiskelevilla on yhteinen järjestö Taslo - Tallinnan suomalainen opiskelijajärjestö.

 

Tarton yliopistolla on toimipisteitä ympäri Viron. Tallinnaan suomalaisia opiskelijoita ovat houkutelleet puolestaan muun  muassa Tallinnan yliopisto ja Teknillinen korkeakoulu, johon vastikään liittyi myös kansainvälinen Audentes-yliopisto Tallinnassa.

 

Viroon suuntautuvista harjoitteluohjelmista, opiskelijavaihdosta ja avustuksista saa parhaiten tietoa Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO:n internet-sivuilta sekä CIMO:n maailmalle.net -palvelusta. CIMO:n julkaisema sähköinen "Suuntana Viro" -opas sisältää paljon hyödyllistä tietoa opiskelusta Virossa. Lisäksi yliopistojen kansainvälisten asiain osastot osaavat neuvoa opintoihin ja opiskeluvaihtoihin liittyvissä kysymyksissä.

 

Virossa viron kielen kursseja suomenkielisille järjestävät muun muassa Tarton yliopiston kesäyliopisto, avoin yliopisto ja kielikeskus sekä jotkut tallinnalaiset kielikoulut.

 

Suomessa viroa voi opiskella pääaineena Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten laitoksella. Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän ja Joensuun yliopistossa voi suorittaa viron kielen perusopintoja. Viron kielen kursseja järjestävät myös monet kansalais- ja työväenopistot sekä Tuglas-seura. Suosittuja ovat myös Tuglas-seuran ja Kansanvalistusseuran viron kielen kesäkurssit Virossa.

 

Käymälät

Ravintoloiden ja kahviloiden käymälät ovat yleensä siistejä. Julkisia käymälöitä on muun muassa ostoskeskuksissa, linja-auto- ja rautatieasemilla. Julkiset käymälät ovat yleensä maksullisia.

Lapset

Harrastusmahdollisuudet ovat varsin hyvät lähes kaikissa urheilulajeissa. Suhtautuminen lapsiin on virolaisessa yhteiskunnassa hyvin myönteinen.

 

Kunnallisiin päiväkoteihin Virossa joutuu joskus jonottamaan kuten Suomessakin. Yksityiset päiväkodit ovat helpommin saavutettavissa. Opetuskieli on viro tai venäjä. International Kindergarten on yksityinen, kansainvälinen ja englanninkielinen päiväkoti. International School of Estonia (ISE) antaa esiopetusta kategorioissa "Preschool" (3-4 -vuotiaat).

Lemmikit

Koirat, kissat ja fretit

Tunnistusmerkintä
Eläimen on oltava tunnistusmerkitty mikrosirulla tai selkeästi luettavalla tatuoinnilla.

Lemmikkieläinpassi
Eläimen mukana on oltava lemmikkieläintodistus, ns. lemmikkieläinpassi, jossa on eläimen tunnistusta koskevat tiedot sekä eläinlääkärin merkintä voimassa olevasta raivotautirokotuksesta ja ekinokokkoosilääkityksestä. Lemmikkieläinpassia käytetään EU-maissa.

Ekinokokkoosia koskevat vaatimukset
Vaatimukset myyräekinokokin (Echinococcus multilocularis) leviämisen estämiseksi annettavasta lääkityksestä muuttuivat vuoden 2012 alusta alkaen.

Jatkossa myös EU-maista tuotavat alle 3 kk ikäiset pennut sekä esimerkiksi Ruotsista Suomeen tulevat koirat pitää lääkitä ennen niiden saapumista maahan. Suomeen tuotavat koirat on lääkittävä Echinococcus multilocularis – tartunnan ehkäisemiseksi enintään viittä, mutta vähintään yhtä päivää ennen maahantuloa. Usein matkustavat koirat, joilla on lemmikkieläinpassi, voidaan myös lääkitä säännöllisesti enintään 28 päivän välein. Ekinokokkilääkitys vaaditaan jatkossa ainoastaan koirilta, kissoja ei tarvitse enää lääkitä.

Koirien ja kissojen raivotautivasta-ainetutkimuksia ei enää vaadita niiden matkustaessa Suomesta Ruotsiin, Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Irlantiin tai Maltalle. Kaikkiin jäsenmaihin kuljetettavien koirien, kissojen sekä frettien täytyy kuitenkin olla rokotettuja raivotautia vastaan vähintään 21 päivää ennen tuontia.

HUOM! Listan Virossa toimivista eläinlääkäreistä löydät tästä

Liikennekäyttäytyminen

Autojen ja varsinkin nuorten kuljettajien määrän lisääntyminen on muuttanut virolaisten käyttäytymisen liikenteessä varsin kaahailevaksi. Tämän vuoksi erityisesti jalankulkijoiden on syytä varoa kaupunkialueella punaisia liikennevaloja päin ajavia ajoneuvoja.

 

Nopeusrajoitus on taajamissa 50 km/h ja maanteillä 90 km/h. Älä aja ylinopeutta! Liikennepoliisi saattaa takavarikoida ajokorttisi ja rekisteriotteesi, minkä lisäksi joudut maksamaan tuntuvan sakon. Älä myöskään aja alkoholin tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena. Virossa promilleraja on 0,2. 


Jos ajat kolarin, kutsu aina poliisi paikalle.

 

Ongelmatilanteissa ota yhteys poliisiin, puh. 112, tai Eesti Autoklubin maantiepalveluun, puh. +372 6979 188.

Liikennesakot Virossa

Lievistä liikennerikkomuksista sakotetaan heti paikan päällä ja sakko maksetaan pankkiin. Käytäntö on siis sama kuin Suomessa.

 

Vakavammasta liikennerikkomuksesta tehdään rikosilmoitus. Päätös asiasta tehdään kuukauden kuluessa ja asianosainen voi joko noutaa sen itse tai saada sen postitse kotiinsa. Näin toimitaan esimerkiksi silloin, kun sallitun nopeuden ylitys on yli 20 km/h. Tällaisessa tapauksessa myös ajokortti joutuu poliisin haltuun ja tutkinnanjohtaja harkitsee, miten mahdollisen ajokiellon suhteen menetellään.

 

Lisätietoja:

 
Tallinna Liikluspolitsei
Rahumäe tee 6
15074 Tallinna
puh. 612 5666 (ympärivuorokautinen päivystys)
puh. 612 5605 (päivisin 8.30-17.00)

Majoitus

Hotelliverkosto on Virossa hyvä. Viime vuosina on rakennettu useita uusia tasokkaita hotelleja ja vanhoja on kunnostettu.

Mitat ja painot

Virossa on käytössä metrijärjestelmä.

Muutot

Euroopan unionin kansalainen voi oleskella Virossa ilman oleskelulupaa enintään kolme kuukautta maahantulopäivästä lukien. Tämän jälkeen hänen on rekisteröitävä oleskeluoikeutensa asuinpaikkakunnallaan. Tarkempia tietoja rekisteröimisestä saa Viron maahanmuuttovirastosta (Kodakondsus- ja Migratsiooniamet), virolaisen asuinkuntansa kunnanviraston väestörekisteriosastolta (esimerkiksi Tallinna rahvastikuregister) sekä Viron suurlähetystöstä Helsingissä.

 

Rekisteröitymisen jälkeen EU-kansalaisen on 30 päivän kuluessa anottava Viron maahanmuuttovirastosta oleskeluoikeuden todistava virolainen henkilökortti eli ID-kaart. Määräaikainen oleskeluoikeus myönnetään viideksi vuodeksi. Pysyvä oleskeluoikeus edellyttää vähintään viiden vuoden aiempaa asumista Virossa.

Matkustusilmoitus

Niin Virossa pidempiaikaisesti asuvan suomalaisen kuin matkailijankin kannattaa tehdä matkustusilmoitus. Kriisitilanteissa mahdollisia avustustoimia nopeuttaa, jos edustustolla on maassa asuvien suomalaisten yhteystiedot. Henkilötiedot voi ilmoittaa www.matkustusilmoitus.fi nettisivun kautta.

Henkilötunnus ja ID-kortti

Virossa oleskelunsa rekisteröineelle ulkomaalaiselle myönnetään samalla myös paikallinen henkilötunnus. Henkilötunnus on edellytyksenä monille palveluille, esimerkiksi sairausvakuutuskortin saamiselle.

 

Oleskelunsa rekisteröinnin jälkeen maahan muuttaneen tulee anoa Viron maahanmuuttovirastosta (Kodakondsus- ja Migratsiooniamet) sähköistä henkilökorttia. Kortti on paitsi virallinen henkilöllisyystodistus ja todistus oleskeluoikeudesta myös verkkoavain kaikkiin hallinnon ja moniin yksityisen sektorin verkkopalveluihin, joissa korttia voi käyttää tunnistusvälineenä ja sähköisen allekirjoituksen antamiseen. Kortille voi myös ladata edullisen julkisten liikennevälineiden kausikortin sekä Tallinnassa että Tartossa.

 

Pankit

Pankit ovat avoinna arkipäivisin yleensä kello 9.00–18.00. Suuremmissa ostoskeskuksissa sijaitsevat palvelupisteet voivat olla avoinna myöhempään sekä usein myös viikonloppuisin. Suurimmissa kaupungeissa pankkien pääkonttorit ovat avoinna myös lauantaisin kello 10.00 - 15.00.

 

Pankkipalvelujen taso on hyvä ja pankkiautomaatteja on tiuhaan. Luottokortilla ja Visa Electronilla voi maksaa lähes kaikkialla ja niillä voi myös oman pankin palveluhinnaston mukaisesti nostaa käteistä pankkiautomaateista. Laskut voi maksaa verkkopankin kautta, pankin konttorissa tai maksuautomaatissa.

Parturi-kampaamot

Parturi-kampaamoja ja erilaisia kauneudenhoitopalveluja on tarjolla runsaasti. Palvelujen hinnat ovat alhaisemmat kuin Suomessa.

Posti

Postikonttorien aukioloajat vaihtelevat. Tallinnan pääpostikonttori on avoinna arkisin kello 8.00–20.00 ja lauantaisin kello 9.00–17.00. Postiyhteydet ovat hyvät ja kirjeposti on perillä parissa päivässä.

 

Puhelimet

Kiinteiden sekä matkapuhelimien osalta löytyy useita operaattoreita, joista voi valita palvelultaan ja hinnoiltaan sopivan vaihtoehdon. Suomalaisella matkapuhelimella pärjää Virossa hyvin, sillä GSM-verkko kattaa koko maan. Ulkomaanpuheluiden hinnat kannattaa yllätyksien välttämiseksi tarkistaa jo ennen matkaa omalta palveluntarjoajalta. Pidempiä puheluita varten on hyvä harkita kioskeissa ja kaupoissa myytäviä edullisia prepaid-kortteja.

 

Viron suuntanumero on +372. Virolaisissa puhelinnumeroissa ei käytetä enää nykyisin erillisiä suuntanumeroita.

 

Virossa langaton verkko WiFi on levinnyt paljon laajemmalle kuin Suomessa ja internetiin pääseekin omalla koneella ilmaiseksi jopa Tallinnan puistoista.

Pukeutuminen

Pukeutuminen vastaa suomalaista pukeutumista. Teatteriin ja konserttiin pukeudutaan juhlavasti.

Pysäköinti

Pysäköinti on maksullista yleensä suurimmissa kaupungeissa. Pysäköintimaksun maksaminen matkapuhelimella on yleistynyt kovasti viime aikoina.

Ravinto

Suuremmissa kaupungeissa ravintoloita ja muita ruokailupaikkoja on runsaasti. Yleensä myös kaikissa pubeissa ja baareissa on mahdollista tilata ruoka-annoksia. Tallinnassa on melko paljon erilaisia etnisiä ravintoloita.

Rekisteröity parisuhde

Virossa ei ole lakia samaa sukupuolta olevien parisuhteen rekisteröinnistä.

Sosiaaliturva

Sosiaaliturva määräytyy kansallisen lainsäädännön, EU-lainsäädännön sekä valtioiden keskenään solmimien sosiaaliturvasopimusten määräysten perusteella. Viron sosiaaliturva ei kaikilta osin takaa samaa turvaa kuin vanhoissa EU-maissa.

Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluminen

Suomen sosiaaliturva on asumisperusteinen eli sen piiriin kuulumisen edellytyksenä on Suomessa asuminen. Alle vuoden ulkomailla kestävää oleskelua pidetään luonteeltaan tilapäisenä. Pääsääntöisesti ulkomailla asuva poistuu Suomen sosiaaliturvan piiristä yli vuoden jatkuneen oleskelun jälkeen. Päätöksen sosiaaliturvasta antaa Kelan ulkomaanyksikkö.

 

Siirtyminen Viron työmarkkinoille oikeuttaa työntekijän pääsemään Viron sosiaaliturvan, koulutuksen ja terveydenhuollon piiriin. Lisätietoja Viron sairausvakuutusjärjestelmästä antaa Eesti Haigekassa.

 

Suomi-kuva

Suomi-kuva on Virossa varsin myönteinen, vaikka kriittisiäkin äänenpainoja on. Suomea käsitellään hyvin monipuolisesti.

Sähkövirta

Virossa käytetään samaa sähkövirtaa kuin Suomessa eli 230 volttia.

Terveydenhuolto

Viro antaa sairaanhoitoa oman lainsäädäntönsä ja järjestelmänsä mukaisesti. EU-kansalainen saa vastaavat sairaanhoitopalvelut samoin omavastuukustannuksin ja menettelyin kuin oman maan kansalaiset. Tätä varten mukana on kuitenkin oltava Suomesta saatu eurooppalainen sairaanhoitokortti, jonka voi hankkia maksutta lähimmästä Kelan toimistosta. Kortin esittäneeltä peritään hoidosta sama maksu kuin maassa vakituisesti asuvalta henkilöltä.

Sairaanhoitoa annetaan terveysasemilla (ambulatoorium), terveyskeskuksissa (polikliinik), sairaaloissa (haigla) sekä ambulanssipalveluna (kiirabi).

 

Virossa esiintyy laajalti myös punkkivaaraa, minkä johdosta luonnossa liikkuvan kannattaa pitää pitkähihaisia ja –lahkeisia vaatteita. Lisätietoja rokotuksista ja muista terveydenhoitoon liittyvistä asioista löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta.

 

Vähemmän kiireellisissä tapauksissa kannattaa kääntyä yksityislääkärin puoleen. Yksityisiä klinikoita on suurimmissa kaupungeissa runsaasti. Suomen hintoihin verrattuna yksityisetkin lääkäripalvelut ovat vielä varsin edullisia.

 

Yksityisiä lääkäriasemia:

 

 

Sairaaloita:

 

  • Pohjois-Viron Aluesairaala (Regionaalhaigla) eli Mustamäen sairaala, osoite: Sütiste 191, Tallinna, puh. +372 617 1400
  • Itä-Tallinnan Keskussairaala, osoite: Ravi tn 18, 10138 Tallinn, puh. + 372 622 7070, verkkosivut: http://www.itk.ee
  • Länsi-Tallinnan sairaala, osoite: Paldiski mnt. 68, puh. +372 650 7301, verkkosivut: http://www.ltkh.ee/

 

Yleinen hätänumero on 112, josta voi tilata myös ambulanssilääkärin kotikäynnille.

 

Lisätietoa Viron sairaanhoitojärjestelmästä saa paikallisen Kelan eli Haigekassan verkkosivuilta.

Tuonti- ja vientirajoitukset

Virossa pätee samat tuonti- ja vientirajoitukset kuin useimmissa EU-maissa. Lisätietoja on saatavissa Viron tulli-infosta:


Tullin help desk -puhelin: +372 880 0814

E-mail: tolliinfo@emta.ee

http://www.emta.ee/

Valokuvaaminen

Ulkona kuvaaminen on vapaata, mutta yleensä kaupoissa ja ostoskeskuksissa ei saa valokuvata.

Valuutta

Viron valuutta on euro.

Vapaa-aika

Tallinnassa on runsas ja tasokas teatteri-, ooppera- ja konserttitarjonta ja kaupungissa vierailee myös paljon nimekkäitä ulkomaisia artisteja. Myös liikuntamahdollisuudet ovat erittäin hyvät.

Muuta

Apteekit

Apteekit ovat avoinna arkisin pääsääntöisesti aamuyhdeksästä iltakuuteen tai -
seitsemään, lauantaisin noin kello neljään. Suurten ostoskeskusten apteekit palvelevat myöhempään ja ovat auki myös sunnuntaisin.

Aukioloajat

Virossa ei ole tarkkoja lakisääteisiä aukioloaikoja. Suurimmissa kaupungeissa ja taajamissa kaupat ovat tavallisesti avoinna arkisin kello 9 - 19 ja viikonloppuisin kello 10 - 15. Isommat liikkeet ovat avoinna pidempään, hypermarketit palvelevat sunnuntaisinkin jopa kello 23:een. Jotkut elintarvikekaupat ovat avoinna vuorokauden ympäri. Pikkukaupungeissa ja maaseudulla liikkeet ovat sunnuntaisin tavallisesti kiinni.

 

Kahvilat avaavat ovensa yleensä aamuyhdeksältä ja sulkevat ne illalla kello 20 - 21. Baarit ja ravintolat aukeavat lounasaikaan ja palvelevat puolille öin, kesäisin pidempäänkin.

 

Pankit ovat arkisin avoinna aamuyhdeksästä kello 17:ään tai 18:aan. Jotkut konttorit palvelevat myös lauantaisin, mutta lyhennetyin aukioloin. Valuutanvaihtopisteet ovat avoinna yleensä iltakahdeksaan, muutamat myös viikonloppuisin.

 

Museoiden yleinen aukioloaika on 10 - 18. Maanantaisin museot pysyvät tavallisesti suljettuina.

 

Hätä- ja palvelunumerot

 

  • Yleinen hätänumero 112
  • Poliisi 112

 

Numerotiedustelut:

 

  • Express Hotline (maksullinen) 1182
  • infoabi (maksullinen) 1188

 

Matkailuvinkkejä:

 

Töihin Viroon

Suurin osa Virossa työskentelevistä suomalaisista toimii suomalaisten yritysten palveluksessa kotimaasta lähetettyinä työntekijöinä. Myös yksityisyrittäjiä on suhteellisen paljon. Useimmissa Viroon sijoittuvissa työtehtävissä vaaditaan viron kielen taitoa. Keskimääräinen palkkataso on Virossa noussut, mutta pysynyt edelleen Suomen tasoa matalampana.

 

Ulkomaalaisten kannattaa hakea työtä sanomalehtien työpaikkailmoituksista tai ottamalla suoraan yhteyttä työnantajiin sekä Viron työvoimaviranomaisiin (Tööturuamet). Suomen suurlähetystö ei välitä työpaikkoja.

 

Lisää tietoa työnhausta ulkomailla löytyy Suomen Työ- ja elinkeinotoimiston (entinen Työvoimatoimisto) sekä Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO:n internet-sivuilta. Myös CIMO:n julkaisema sähköinen "Suuntana Viro" -opas sisältää paljon hyödyllistä tietoa työnhausta ja työskentelystä Virossa. 

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Tallinna

Päivitetty 11.9.2017

© Suomen suurlähetystö, Tallinna | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot