Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomen suurlähetystö, Tallinna: Suurlähetystö

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Tallinna

Embassy of Finland
Kohtu 4, 15180 Tallinn, Estonia
Puh. +372-6103 200
S-posti: sanomat.tal@formin.fi
Eesti | Suomi | English | Svenska | facebook | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

#Yhdessä #Üheskoos uudelle vuosisadalle

Suomi100 on nyt kääntynyt Viro100-juhlavuodeksi. Paljon on muisteltu historiaa, kerrottu itsenäisyyden tarinoita, pohdittu mitä on sataan vuoteen mahtunut ja miksi. On kerätty asioita, tekoja ja ajatuksia, kaikkea 100 kappaletta. Ennen kaikkea on huomattu, miten paljon työtä on vaatinut niin itsenäisyys kuin yhteiskunnan rakentaminen – ja ylläpitäminen.  Työtä se vaatii myös jatkossa. Suomalaiset ovat huonoja itse arvostamaan itseään. Nyt meillä on täysi syy olla ylpeitä itsestämme ja saamastamme kansainvälisestä huomiosta.

Kirsti Narinen, kuva Sven Tupits
Suurlähettiläs Kirsti Narinen lähetystön parvekkeella, kuva Sven Tupits.

Suomen ja Viron välillä yhteys on aina ollut ihmisten kautta. Niin kauan kuin kansaa on Suomenlahden rannoilla asunut. Jokaisen valtiollisen instituutionkin takana ovat ihmiset. Taloudellinen, kulttuurinen ja sosiaalinen kanssakäyminen on vain lisääntynyt, kun liikenneyhteydet ovat parantuneet. Tunneli on vahvasti esillä, mutta Helsingin–Tallinnan kaksoispääkaupunki on käsitteenä olemassa laivayhteyksienkin aikakautena. Jos vuonna 1956 Virossa kävi 212 ulkomaalaista, puhutaan nyt miljoonista. Helsinki on juuri päätynyt maailman vilkkaimmaksi matkustajasatamaksi. Tämä on Talsingin ydintä. Siitä hyötyvät kaikki. EU yhdistää ja luo pohjan vapaalle liikkuvuudelle, mikä on hyvä muistaa aikoina, jolloin EU:n kiittäminen ei ole trendikästä.

Virossa juhlaamme juhlittiin kuin omaa syntymäpäivää. Suomen juhla sai mittasuhteet, joka taisi yllättää meidät kaikki, niin suomalaiset kuin virolaiset itsekin. Viron yleisradioyhtiö ERR:n toimitukset itse päättivät levittää juhlinnan joka toimitukseen. Kaikki mediat toimivat samoin. Rotermannin kortteliin suunniteltu muistomerkki tavallisille suomalaisille lähti liikkeelle kansalaisaloitteena. Kansalaisaloitteena lähti liikkeelle myös Suomalais-virolainen kulttuurisäätiö, joka sai juhlavuoden kunniaksi merkittävän valtiollisen pääomalahjoituksen. Kansa ja kansalaiset ovat pitäneet yllä suhdetta silloinkin kun se on valtiollisella tasolla ollut vaikeaa. Tai mahdotonta, kun toista valtiota ei ollut.

Viron Suomi-juhlinnan ytimessä oli kiitollisuus Suomelle. Tämän taustalla on Viron vahvistunut yhteiskunta, ja myös onnistuneen EU-puheenjohtajuuskauden vahvistama itsetunto. Voidaan katsoa menneeseen ylpeänä ja nähdä siellä kasvun tie moderniksi digiyhteiskunnaksi, joka on taloudellisesti ja poliittisesti vakaa ja turvallinen. Silloin voidaan rehellisesti myös nähdä ne tekijät, jotka ovat kasvua tukeneet. Suomalaiset auttoivat, koska halusivat auttaa, mutta myös, koska kasvu ja kehitys olivat Suomen etu. Samoin on Suomen etu nähdä alueen turvallisuus kokonaisuutena. Turvallinen ja turvattu Viro on osa Suomen kokonaisturvallisuuden käsitettä.

Myös Suomi voi olla Virolle kiitollinen. Monet asiat jäisivät Suomessa tekemättä, jos ei olisi virolaisia käsiä ja osaamista niitä tekemässä. Viro on Suomelle merkittävä markkina ja mieluisa lomanviettopaikka. Tulevaisuudessa olemme yhä enemmän kuitenkin toisiamme täydentävät ja kirittävät kumppanit.  FinEst kaverit ovat yhteensä siis ainakin 200. #Yhdessä#üheskoos olemme enemmän.

Viro100 on Virolle erityinen vuosi. Itsenäisyys on Virolle vieläkin tärkeämpää kuin Suomelle, kun se pitkään oli vain kaukainen unelma. Juhlitaan sitäkin #yhdessä#üheskoos ja muistetaan 24.2. kirjeellä, kortilla, puhelulla ja muilla viesteillä virolaisia kollegoita, ystäviä, tuttavia ja sukulaisia. Tuli niin hyvä mieli, kun virolaiset 6.12. näin tekivät.

Tallinnassa 22.1.2018

Kirsti Narinen
suurlähettiläs

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 23.1.2018


© Suomen suurlähetystö, Tallinna | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot