Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Tallinna: Ajankohtaista: Mediakatsaukset

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Tallinna

Embassy of Finland
Kohtu 4, 15180 Tallinn, Estonia
Puh. +372-6103 200
S-posti: sanomat.tal@formin.fi
Eesti | Suomi | English | Svenska | facebook | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Mediakatsaukset, Uutiset, 21.5.2008

Kolumnistit uumoilevat Suomen ja Viron suhteiden jäähtymistä, Leena Hietasen pamfletti otettiin vastaan kylmästi

Näyttää siltä, että juhlavuosihumun synnyttämä keskinäisen kehun kerho on suljettu ja Viron ja Suomen suhteita peilataan mediassa jälleen varsin kriittisen prisman läpi. Välejä hiertävät osaltaan Leena Hietasen pamfletti Viron kylmä sota ja Turtolan juuri viroksi julkaistu Laidoner-historiikki. Pamflettiin ottivat kantaa tuoreeltaan muun muassa useat virolaiset kansanedustajat ja historioitsijat. Postimees-lehteen kirjoittava Jarmo Virmavirta nosti esiin presidentti Ilveksen Suomea arvostelevat kannanotot. Kansanedustaja Jaanus Rahumägi puolestaan kritisoi Virmavirtaa ja vakuuttaa että Ilves on oikeassa väitteissään. Molemmin puolin lahtea tunnettu kolumnisti Iivi Masso kehottaa Viroa kulkemaan omaa tietään, matkimatta kaikessa Suomea. Eroina Viroon korostetaan erityisesti Suomen Venäjä-politiikkaa ja Nato-vastaisuutta.

Suositun blogistin mukaan Leena Hietanen astui kerralla kaikille virolaisten aroille känsille. Yhtään lukija-arviota pamfletista ei ole toistaiseksi ilmestynyt, ja painettu media tuntuu tarkoituksella välttelevän aihetta. Sen sijaan Hietasesta on keskusteltu kiivaasti radiokanavilla ja verkkolehdissä, joihin kertyi nopeasti satoja kommentteja. Venäjän juoksukkaaksi ja stalinistiksi leimattua toimittajaa puolustivat vain harvat. Erityisen rienaavana on pidetty viittausta virolaisten harjoittamaan apatheidiin ja miehitysmyyttiin. Postimees-lehdessä kansanedustajat Mart Nutt, Immo Mihkelson ja Lauri Vahtre tyrmäsivät kirjan, samoin kirjailija Sofi Oksanen.

Eesti Ekspressin verkkolehti antoi puheenvuoron kohun aiheuttajalle. Barbi Pilvren haastattelussa Hietanen kritisoi Mart Laaria Venäjä-vastaisuudesta ja Lennart Merta Viron ortodoksikirkon hajotta-misesta. Meri on Hietasen sanoin korotettu suomalaisugrilaiseksi puujumalaksi. Hietanen perusteli myös sitä, miksi hän pitää miehitystä myyttinä. Hänen mukaansa virolaiset valehtelevat neuvosto-menneisyyden kauheudesta ja tietävät sen itsekin. Pitkä haastattelu on kokonaisuutena sävyltään varsin hyökkäävä.

Vaikka monet pamfletista kiukustuneet vakuuttivat uskovansa, etteivät kaikki suomalaiset jaa Hietasen käsityksiä, kirjoittelu ja kommentointi epäilemättä vahvistaa yhtä Suomi-diskurssia, uskomusta heimoveljensä hylkäävästä ja Venäjää myötäilevästä Suomesta.

Poltetaanko nyt siltoja?

Tallinnassa osa-aikaisesti asuva Jarmo Virmavirta arvioi Postimees-lehdessä presidentti Ilveksen aiemmin Suomen Kuvalehdessä ja Uusi Suomi -verkkolehdessä ilmestyneitä haastatteluja. Virmavirtaa häiritsee erityisesti Ilveksen lausahdus siitä, että Suomen ja Viron välit ovat muuttumassa normaalimmiksi nyt kun virolaisten kiinnostus suuntautuu Keski-Eurooppaan. Kolumnisti tulkitsee, että edel-läkävijöistään poiketen Ilves on kääntänyt Suomelle selkänsä. Virmavirta korjaa kolumnissaan myös Ilveksen presidentti Koivistoa koskevia väitteitä, joita hän pitää väärinä. Otsikossa hän kysyy viilentyvätkö heimoveljien välit.

Kansanedustaja Jaanus Rahumägi jatkaa dialogia omassa kirjoituksessaan ja kysyy puolestaan poltetaanko nyt siltoja. Rahumägi ihmettelee miksi Hietanen yhtäältä ja natsisympatioistaan tunnetuksi tullut Risto Teinonen aatehaitarin toisessa päässä kompromettoivat Viroa. Rahumäen mielestä Virmavirta syyttää turhaan Ilvestä, joka oli oikeassa väittäessään ettei Koivisto kaivannut itsenäistä Viroa. Viron ja Suomen etääntyminen näkyy hänen mielestään myös Suomen tv-kanavien katoamisena ja englannin kielen käytössä keskinäisessä kanssakäymisessä.

Kritiikkiään Suomen-ystäväksi itseään nimittävä Rahumägi pehmentää kehumalla vuolaasti Suomea tuoden esiin 90-luvun avun ja tuen. Kirjoitus onkin mielenkiintoinen sikäli, että siitä löytyvät lähes kaikki Suomeen liitetyt mielikuvat, sekä myönteiset että kielteiset. Suomi on auttaja, mutta myös petturi, esikuva, joka on alkanut pitää Viroa kilpailijana, opettaja, josta oppilas on joissain asioissa men-nyt ohi (kateellinen isoveli). Ja tietysti Venäjä-politiikassaan ja Naton suhteen suomalaiset "elävät itsepäisesti vanhojen dogmiensa ja dokriiniensa mukaan". Stubb on tässä kontekstissa toivoa herättä-vä, "menestyvän virolaisen kaltainen".

Murkku iäkkään naapurin vieressä

Suomessa valtiotieteiden tohtoriksi väitellyt Iivi Masso on muutaman vuoden tauon jälkeen alkanut jälleen kirjoittaa Eesti Päevalehteen. Aiempi kriittinen suhtautuminen Viroon näyttäisi olevan lientymässä, ja kolumnistin terävä kynä tökkiii nyt pikemminkin uutta kotimaata. Viron itsenäisyyspäivän tienoilla Masso vertaili maita kolumnissaan Kaksi epätäydellistä juhlijaa. Hänen mukaansa Suomi on konflikteja välttelevä, hankalista asioista vaikeneva eikä lainkaan siinä määrin hyvinvointivaltio kuin Virossa luullaan.

Vaikka Viro käyttäytyy välillä kuin kapinoiva murrosikäinen iäkkään naapurinsa rinnalla, nuoruuden räväkkyys ei Masson mielestä ole välttämättä huono asia. Vastakkaiset käyttäytymismallit näkyvät esimerkiksi Venäjä-politiikassa: Viro nojaa unioniin ja Natoon eikä usko itänaapurin olevan ostettavissa lirkuttelulla. Suomi sen sijaan luottaa yhä neuvostoaikaiseen kokemukseen, siihen että itsenäisyys säilyi välttämällä kritiikkiä ja suhtautumalla torjuvasti "ystävän" vihollisiin. NL:n hajottua ilmapiiri vapautui hetkeksi mutta nyt ollaan taas varovaisia, Venäjää ei uskalleta kritisoida. Masson mukaan "kommunismi on muuttunut jälleen tietyissä piireissä salonkikelpoiseksi ja jopa Stalinin vainoista puhuvia on syytetty russofobiasta"

Naapurimaat erottaakin selkeimmin sosiaalipolitiikan ohella poliittinen korrektius. Suomalaiset ihmettelevät virolaisten kärkevää kielenkäyttöä, virolaisten mielestä keskustelu Suomessa on siloteltua ja ristiriitoja välttelevää, väritöntä ja tylsää. Viron media- ja poliittisessa kentässä väitellään ja tuuletetaan reilusti enemmän kuin Suomen suljetussa, elitaarisessa asiantuntijakulttuurissa, arvioi Masso.

Masso kyseenalaistaa myös Suomen esikuvaksi asettamisen sosiaali-, opetus- ja kansalaisyhteiskuntasektorilla. Tilanne ei ole niin ruusuinen kuin eteläpuolelta lahtea näyttää. Pienipalkkaisten tulota-so on Suomessa sama kuin työttömyyskorvauksilla elävien ja molempien tuloerot eliittiin - josta osa on rikastunut valtionyrityksissä - ovat suuret. Työehtosopimukset ovat antaneet vakautta, mutta eivät varmaa turvaa. Erityisen huono työnantaja on Masson mukaan pätkätyöläisiä hyväkseen käyttävä julkinen sektori. Toisin sanoen sen kasvu ei toisi Virollekaan välttämättä parempia työoloja ja inhimilli-sempää yhteiskuntaa. Eikä Viron villi vapaus ole aina pientä ihmistä vastaan suunnattua vaan voi jopa suojella monopolien vallankäytöltä.

Siksi Masson mukaan Viron ei kannata kaikessa ottaa mallia Suomesta, vaan pitää oma päänsä. Suuntana voisi kyllä olla pohjoismainen yhteiskunta, mutta elävä keskustelu ja luova hulluus jääköön. Hyviä ratkaisuja pitäisi etsiä Viron karun individualismin ja Suomen valtiokeskeisen kapitalismin välimaastosta.


IIVI MASSO: Kaks ebatäiuslikku juubilari www.epl.ee/artikkel/420384

Eesti Ekspress, Leena Hietasen haastattelu: www.ekspress.ee/forum/2518

Leena Hietasta käsittelevät kirjoitukset Postimees-lehdessä: www.postimees.ee/130508/otsing.php?OTSI=Otsing&FRAAS=leena+hietanen&VALIK=SISU

Jaanus Rahumägi: Sildade põletamine?www.postimees.ee/130508/esileht/arvamus/330038.php

Tulosta

Päivitetty 21.5.2008


© Suomen suurlähetystö, Tallinna | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot