Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Tallinna: Suurlähetystö: Lähetystörakennus

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Tallinna

Embassy of Finland
Kohtu 4, 15180 Tallinn, Estonia
Puh. +372-6103 200
S-posti: sanomat.tal@formin.fi
Eesti | Suomi | English | Svenska | facebook | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Lähetystörakennus

Lähetystö Nigulisten kirkon tornistaTallinnan lähetystö on Suomen edustustorakennuksista vanhin. Perinteikäs kiinteistö palautui Suomelle Viron itsenäistyttyä.

Toompean mäki on ollut keskeinen paikka Viron ja Tallinnan historiassa. Täältä maata on vuosisatojen ajan puolustettu ja hallittu, niin maallisesti kuin kirkollisestikin. Suomen suurlähetystö sijaitsee aivan Toompean sydämessä, Tuomiokirkon aukion laidassa.

Osoite Kohtu 4 kalskahtaa suomalaisen korvaan vieraalta, mutta sen merkityksen ymmärtää heti sanaparista "oikeus ja kohtuus"; kohtu merkitsee viron kielessä tuomioistuinta. Viron parlamenttiin, Riigikoguun ja hallituksen palatsiin on matkaa muutama askel ja naapuritalossa toimi Viron itsenäisyyden alkuaikoina ulkoministeriö.

Kun suurlähetystöä ryhdyttiin entisöimään 1993, oli selvää ettei Toompean multaan voinut iskeä lapiota ilman Museoviraston tarkkaa ohjausta ja arkeologien pensseleitä. Perustusten kaivauksissa löydettiinkin merkkejä ihmisasutuksesta, jonka hiilianalyysin avulla todettiin juontuvan jopa 600-luvulta.pronssihevonen

Arkeologit löysivät tontilta muun muassa 700 vuotta vanhan koristeeksi tarkoitetun pronssihevosen ja paljon muuta esineistöä.

Ilmeisesti merkittävin löytö oli kuitenkin puolustustornin perustus 1200-luvulta. Se löytyi vahingossa kaivettaessa tilaa maanalaisille arkistotiloille. Tornin toinen seinä upposi kaupunginmuuriin, toinen osoittautui pyöreäksi. Se oli vuosisatojen ajan sanellut muodon rakennuksen sisäseinälle. Niinpä suurlähettilään työhuone, edustustilojen pääsalonki ja ullakkokerroksen vierashuone seuraavat nykyisinkin keskiaikaisen puolustustornin pyöreää muotoa. Näin menneisyys paljasti salansa kaivausten yhteydessä ja on kaiken aikaa läsnä.  

Aatelissuvun kaupunkipalatsi

Lähetystö Nigulisten kadulta

Lähetystökiinteistö koostuu viidestä rakennuksesta, joita tontille on noussut 1770-luvulta alkaen. Kokonaisuus on saanut nykyisen ilmeensä 1850-luvulla, jolloin varakas Baltian aateliin kuulunut Bernhard Otto Jakob von Uexküll, mahtavan Vigalan kartanon herra, sai valmiiksi päärakennuksen. Aateliston tyyliin kuului viljellä kesäisin maata tuottoisissa kartanoissa ja asua talvet omana kiinteänä seurapiirinään Toompean palatseissa.

Talon arkkitehti Georg Winterhalterille on kaiketi ollut tärkeää tontin sijainti Toompean Vanhankaupungin puoleisella jyrkänteellä, josta silmien eteen avautuu koko kaupunki - kirjavat katot ja kirkkojen tornit, kauempana viheralueet ja meri. Kaupungin kauneinta näköalaa täydentävät nykyajan tornitalot ja esikaupunkialueen siluetti. Winterhalterin suunnittelema renessanssivilla oli omana aikanaan muodikas ja edusti uutta esteettistä ajattelua.

Viron itsenäistymisen (24.2.1918) jälkeen toteutettu maareformi jakoi kartanoiden maat talonpojille ja von Uexküllitkin joutuivat toteamaan feodaaliajan päättyneen. He, kuten niin monet muutkin joutuivat myymään palatsinsa; ostajaksi löytyi Viron itsenäisyyden ajan merkittävin poliittinen vaikuttaja, pankkiiri ja myöhempi valtionhoitaja ja presidentti Konstantin Päts. Elettiin vuotta 1922.

Ministerineuvoksen työhuone















Konstantin Päts teki talossa remontin ja muutti Kirkkoaukion puoleiseen päätyyn asumaan. Pitkän Jalan puoleiseen kiinteistöön löytyivät 1923 luotettavat vuokralaiset - Suomen ja Unkarin edustustot.

Lainat alkoivat kuitenkin painaa raskaina Harju-pankki mentyä konkurssiin. Päts korotti ensin vuokraa ja tarjosi sitten taloaan ostettavaksi sekä Suomelle että Unkarille. Suomi oli kiinnostunut tarjouksesta ja hallitus päätti 1926 ostaa talon 25 miljoonalla Viron markalla. Se oli merkittävä päätös vielä kovin vakiintumattomassa Euroopan kolkassa. Ostopäätökseen vaikuttivat talon hyvä sijainti ja Viron merkitys Suomelle. Unkari muutti sittemmin 1928 edustustonsa Helsinkiin. 

Miehitetty Toompea

Konstantin Päts muuttui omistajasta vuokralaiseksi, mutta jäi kotiinsa asumaan. Hän eteni poliitikosta valtiomieheksi, hänestä tuli valtionhoitaja ja 1937 hänet valittiin uuden perustuslain mukaan Viron ensimmäiseksi presidentiksi. Päts asui talossa kevääseen 1940, jolloin hän irtisanoi sopimuksen. Kirjallista sopimusta ei muuten koskaan tehtykään. Päts vangittiin ja kyyditettiin Neuvosto-Venäjälle heinäkuussa 1940.

Suomen suurlähetystörakennus jakoi toisen maailmansodan jalkoihin jääneen Viron kohtalon. Jo heti talvisodan jälkeen keväällä 1940 ryhdyttiin valmistelemaan edustuston evakuointia. Kesäkuussa 1940 Neuvosto-Venäjä vedoten tukikohtasopimukseen miehitti Viron ja maa liitettiin kyseenalaisten vaalien jälkeen Neuvostoliittoon 6. elokuuta 1940. Tämän jälkeen Neuvostoliitto vaati nootilla Suomea sulkemaan edustustonsa ja 24. elokuuta viimeinen lähetystösihteeri Uno Salomon Koistinen maksoi virolaisten työntekijöiden palkat ja poistui maasta. Suomi luovutti talon Neuvostoliitolle sodan jälkeen osana Pariisin rauhansopimuksen talousjärjestelyjä.

Talon nk. Pätsin siipeen muutti Tallinnan teknisen korkeakoulun osastoja ja päärakennuksessa sijaitsi Viron kansalliskirjaston musiikkiosasto aina uudelleenitsenäistymiseen saakka. Talo oli 1991 huonossa kunnossa ja varsinkin pitkään tyhjänä seissyt Pätsin siipi pysyi tuskin pystyssä. Oli korkea aika pelastaa Viron ja Suomen yhteisen historian symboli. 

Uusi kukoistus itsenäistyneessä Virossa

Konsulaatin odotustilatDiplomaattisuhteet Suomen ja uudelleen itsenäistyneen Viron välillä palautettiin 24. elokuuta 1991, päivälleen 51 vuotta edustuston tyhjentymisen jälkeen. Aivan alusta asti kyti ajatus saada takaisin Toompean talo ja palauttaa sen henki. Kesäkuussa 1993 sopimus kiinteistön palauttamisesta sitten allekirjoitettiin.

Hieman myöhemmin Suomi pystyi palauttamaan Virolle sen entisen suurlähetystörakennuksen Helsingissä. Ensin alkoi Toompean suunnittelutyö ja sen jälkeen rakentaminen. Arkkitehdit Käpy ja Simo Paavilainen tarttuivat haasteelliseen tehtävään sydämellä ja ammattitaidolla. Lähtökohtana oli vanhan arkkitehtuurin säilyttäminen ja pyrkimys palauttaa alkuperäiset ratkaisut. Tekniikan ja kaiken uuden oli palveltava tätä päämäärää, mikä ei aina ollut helppoa.

Suurlähetystön sisäpiha

Vaikea mutta sitäkin antoisampi rakennustyö aloitettiin marraskuussa 1994. Arkeologit ja rakennussuunnittelijat kilpailivat aikataulun kanssa. Työn kestäessä tuli jatkuvasti vastaan yllätyksiä ja suunnitelmia piti muuttaa tuon tuosta. 1. lokakuuta 1996 suurlähetystö saattoi muuttaa uusiin tiloihinsa. Suomen leijonalippu palasi paikalleen Toompealle 12. marraskuuta 1996 juhlallisissa avajaisissa, joissa olivat läsnä myös presidentit Martti Ahtisaari ja Lennart Meri puolisoineen.

 

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 25.11.2009


© Suomen suurlähetystö, Tallinna | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot