Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Tallinna: Ajankohtaista: Mediakatsaukset

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Tallinna

Embassy of Finland
Kohtu 4, 15180 Tallinn, Estonia
Puh. +372-6103 200
S-posti: sanomat.tal@formin.fi
Eesti | Suomi | English | Svenska | facebook | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Mediakatsaukset, 10.9.2009

Viron mielipidejohtaja kritisoi Viron suhtautumista Venäjään

Viron mielipidejohtajaksikin kutsuttu Enn Soosaar on aina suhtautunut kriittisesti populistisiin ylilyönteihin ulkopoliittisissa kysymyksissä, mutta hänellä ei ole ollut tapana esittää tätä kritiikkiään julkisuudessa. Nyt hän on katsonut sen aiheelliseksi, hyvin näkyvässä ja laajassa artikkelissa. Soosaaren mielestä Venäjän vastainen retoriikka, jota Virossa on tapana käyttää, ei vie mihinkään. Se vain antaa Venäjälle helpon tavan syyttää ja solvata Viroa. Hän kysyykin, mikä on Viron asema Euroopan itärajalla.

Myös kirjailija Jan Kaplinski pohti Eesti Päevalehdessä Viron turvallisuuspolitiikkaa muuttuvassa maailmassa.
 

Enn Soosaar, kuva Mihkel Maripuu"Venäjän vastainen retoriikka, jota Virossa on tapana käyttää, ei vie mihinkään", Soosaar kritisoi.

Eräs päivälehti luonnehti Enn Soosaarta "Viron kansan omaksitunnoksi, mielipidejohtajaksi ja presidenttien ystävälliseksi neuvonantajaksi". Koko Viron poliittinen ja kulttuurieliitti lukee suurella kunnioituksella hänen säännöllisiä kolumnejaan maan päälehdissä. Kun hänelle toissavuonna järjestettiin 70-vuotiskansalaispäivälliset, paikalla oli presidentistä ja ministeristä lähtien koko Viron kerma ja diplomaattikunta.


Rovastin poikana ja jo nuorena liikenneonnettomuudessa halvaantuneena Soosaar eli neuvostoaikana hiljaisen toisinajattelijan elämää ja hankki toimeentulonsa kääntämällä englanninkielistä kirjallisuutta. Viron uudelleen itsenäistyessä hän ei lähtenyt puoluepolitiikkaan, mutta on ollut koko ajan keskeinen poliittinen vaikuttaja, ei vähiten sen vuoksi että hänellä on ollut hyvin läheinen suhde Lennart Mereen ja Toomas Hendrik Ilvekseen.

Neuvostoajan kokemukset ovat pitäneet Soosaaren Venäjä-kriittisenä, mutta samalla tasapainoisen realistisena ulkopoliittisena ajattelijana. Hän on aina suhtautunut kriittisesti populistisiin ylilyönteihin ulkopoliittisissa kysymyksissä, mutta hänellä ei ole ollut tapana esittää tätä kritiikkiään julkisuudessa. Nyt hän on katsonut sen aiheelliseksi, hyvin näkyvässä ja laajassa artikkelissa, varsin voimallisin sanakääntein. Ilmeisesti hän arvioi tilanteen niin huolestuttavaksi, että hänen on esitettävä, varsinkin itseään lähellä olevalle kansallismieliselle yleisölle, "paasikiveläinen" saarna poliittisesta realismista.

"Provosointi lisää vain vettä Moskovan myllyyn"

Soosaar kirjoittaa Postimees-lehdessä 8.9., että Venäjän ja Viron suhteet ovat kaukana siitä, mitä niiden pitäisi olla. "Venäjän vastainen retoriikka, jota Virossa on tapana käyttää, ei vie mihinkään", Soosaar kritisoi. Mitä Viro on voittanut teoillaan kuten esimerkiksi jäämällä pois toisen maailmansodan loppumisen vuosijuhlasta Moskovassa tai Venäjän ja Viron rajasopimuksen ratifiointilain johdantoon lisätyillä kohdilla (jotka saivat Venäjän johdon vetämään takaisin ratifiointiesityksen duumasta) ? Ei yhtään mitään, kirjoittaa Soosaar. Moiset teot ja sanat vain antavat Venäjälle helpon tavan syyttää ja solvata Viroa. Kuitenkaan huonot suhteet eivät ole vain Viron syytä vaan Soosaar muistuttaa, ettei millään entisen Neuvostoliiton maalla, joka ei ole riippuvainen Moskovasta, ole hyviä suhteita suureen naapurivaltioonsa. Soosaaren mielestä niin kauan kuin Venäjä näkee ainoana mahdollisuutena tulevaisuuden tiekseen palauttaa tsaarin ajan ja Lenin-Stalinin valtiomallin, ei voi odottaa muutosta. Ihmelääkettä, joka järjestäisi asiat, ei ole.

Soosaar jatkaa, että kieltämättä virolaiset tietävät Venäjästä, sen historiasta ja nykyisyydestä, mentaliteetista, itsepetoksesta jne. enemmän kuin valtaosa eurooppalaisista, mutta tästä tiedosta ei olla kiinnostuneita Euroopan unionin pääkaupungeissa.

Tämän päivän länsi ei etsi vihollisia vaan kumppaneita. Soosaaren mielestä suhteet ovat pragmaattiset. Sen mukaan Venäjän kanssa tulee kommunikoida, neuvotella ja ehkä jopa koettaa moralisoida ja painostaa. Tähän Soosaar näkee olevan kolme syytä. Ensinnäkin Venäjä on ydinasevaltio. Ydinasevaltion kanssa, jolla on identiteettikriisi, ei leikitä. Kukaan ei halua kylmää sotaa takaisin. Toiseksi Venäjä on pinta-alaltaan maailman suurin valtio ja sillä on suuret luonnonvarat. EU:ssa halu päästä käsiksi näihin varoihin on kova ja sen edessä ollaan valmiita sulkemaan silmät. Kolmas syy on seikka, josta puhutaan harvemmin eli Venäjän todellisesta taloudellisesta tilasta. Venäjälle vallitsee kuilu todellisuuden ja supervallaksi pyrkimisen välillä.

Länsivaltiot eivät usko, että Venäjältä alkaa lentää raketteja eivätkä niin ollen näe sotilaallista tai taloudellista uhkaa. Millainen on siis Viron asema? Viron nykyisyys ja tulevaisuus riippuu kahdesta tosiasiasta. Viro on EU:n ja Naton jäsen ja se on Viron voitto ja itsenäisyyden tae. Viron itänaapuri on luonnonvaroiltaan rikas, mutta taloudellisesti avuton ydinasevaltio. Soosaar näkee, että Viron sijainti itärajalla asettaa monia rajoitteita. Toisaalta pitää pystyä ymmärtämään länsikumppaneiden intressejä, koska ne takaavat Viron turvallisuuden. Toisaalta Viron pitää varoa lausuntojaan, joita Kreml voi käyttää hyväksi. Jos Viro ei pysty pitämään itseään kurissa, muuttuu sen tilanne turhaan vaikeammaksi. Virolainen poliitikko Ülo Nugis oli sanonut, että Naton pitäisi tuoda ydinaseita Viroon ja puhdistaa valtio vihollisista. Viron liittolaiset eivät halua kuulla tällaista. Sellaiset lausunnot ovat ristiriidassa jo Naton rauhanaikaisen turvallisuuspolitiikan kanssa ja pelaavat vain Kremlin pussiin, muistuttaa Soosaar.

"Paasikiven patsas Virolle lainaksi"

Myös kirjailija Jaan Kaplinski kirjoittaa Eesti Päevalehdessä (9.9.), kuinka maailma Viron ympärillä muuttuu. Hänen mielestään Virossa ei tehdä tarpeeksi turvallisuuspoliittista analyysia. Esimerkiksi Naton miinuksia ei ole pohdittu tarpeeksi kuten esimerkiksi sitä, että Viron kuuluminen sotilasliittoon kasvattaa konfliktin mahdollisuutta Venäjän kanssa. Kaikki riippuu Naton ja Venäjän suhteista. Kaplinski jopa pohtii olisiko Suomen ja Itävallan linja ollut Virolle parempi vaihtoehto. Tosiasia on, että Venäjästä tulee vahvempi ja suhteet Moskovan ja Berliinin välillä toipuvat.

Maailman muuttuessa Viro on tahtomattaan mukana vaikeassa strategiapelissä ja pian täytyy ymmärtää, että oman itänaapurin kanssa pitää jotenkuten itse tulla toimeen. Kaplinskin mielestä tämä tarkoittaa sitä, että ensinnäkin Viron tulee lopettaa torailu Venäjän kanssa. Toiseksi tulee välttää muuttumista USA:n vasalliksi ja Viron tulee saavuttaa paremmat ja tiiviimmät suhteet Saksan kanssa. Viron tulee myös pyrkiä Euroopan unionin syvempään integraatioon ja välttää automaattisesti pitämään kaikkia Venäjän kanssa riitelijöitä ystävinään. Kaplinski näkee, että Moskovaan on Virolla oikotie ja se kulkee Berliinin kautta. Lopussa hän ehdottaa, että Suomen tulisi lainata Paasikiven patsas Virolle. Siihen on kirjoitettu " viisaus alkaa tosiasioiden tunnistamisesta". Viro voisi siksi aikaa antaa Suomelle oman Vapaussodan muistomerkkinsä.

Tulosta

Päivitetty 10.9.2009


© Suomen suurlähetystö, Tallinna | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot