Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Tallinna: Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Tallinna

Embassy of Finland
Kohtu 4, 15180 Tallinn, Estonia
Puh. +372-6103 200
S-posti: sanomat.tal@formin.fi
Eesti | Suomi | English | Svenska | facebook | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 17.5.2017

Edesmennyttä presidentti Mauno Koivistoa muistetaan Virossa

Presidentti Mauno Koivisto menehtyi 93-vuotiaana Helsingissä 12.5.2017. Häntä muistetaan laajasti Virossa, sillä Koivisto oli presidenttinä Viron uudelleenitsenäistymisen aikaan. Koivisto oli ensimmäinen läntinen valtiopäämies, joka vieraili uudelleenitsenäistyneessä Virossa.

Mauno Koivisto toimi Suomen tasavallan presidenttinä 12 vuoden ajan vuosina 1982–1994. Hän oli Suomen yhdeksäs presidentti. Ennen presidenttiyttään hän toimi muun muassa pääministerinä, valtiovarainministerinä sekä Suomen Pankin pääjohtajana.

Mauno Koivisto vieraili Tallinnassa ensimmäisenä läntisenä valtiopäämiehenä 1992.
Mauno Koivisto vieraili Tallinnassa ensimmäisenä läntisenä valtiopäämiehenä 1992.

Virossa muistetaan Mauno Koiviston kaksi roolia Baltian uudelleenitsenäistymisessä. Koivisto ei antanut virallista tukea itsenäistymishankkeelle, mutta ohjasi kulissien takana jopa miljoonia silloisia markkoja itsenäistymisen tueksi.  Mauno Koivisto hyväksyi järjestelyn, jossa Virolle ohjattiin tukea opetusministeriön ja Tuglas-seuran kautta. Suomen politiikkaa Baltian maiden itsenäisyyspyrkimyksiä kohtaan oli hallinnut kolme periaatetta: ylläpidä hyviä suhteita Moskovaan, tue balttien itsenäisyyspyrkimyksiä ja vältä näiden kahden periaatteen joutumista ristiriitaan keskenään (Jaakko Blomberg, 2001).

”Virossa ei yleisesti tiedetä, eikä koskaan saada tietääkään, mitä kaikkea Suomi on tehnyt Viron hyväksi”, totesi Koivisto Viron television haastattelussa 1991.

Mauno Koivisto
Väitöskirjan ” Kyllä kulttuurin nimissä voi harrastella aika paljon” kansikuva.

Suomen salassa pidetty tuki tuli julki vasta 2013 Heikki Rausmaan väitöskirjassa Suomen ja Viron poliittisista suhteista vuosina 1988–1991. Se sai otsikkonsa Mauno Koiviston sitaatista ”Kyllä kulttuurin nimissä voi harrastella aika paljon”.  Sitaatti oli Koiviston vastaus kulttuuriministeri Anna-Liisa Kasuriselle 1989 alussa, kun hän kysyi Koiviston mielipidettä Viron avustamiseen opetusministeriön ja Tuglas-seuran kautta.

Pitkä side Viroon lentopallon kautta

Mauno Koivistolla on myös toinen pitkä side Viroon lentopallon kautta. Koivisto oli Sikariporras-nimisen vaikuttajista koostuneen lentopallojoukkueen perustajajäsen. Sikariporras perustettiin 1970. Ensimmäisen pelimatkan Viroon se teki 23.–25.1975. Kutsujana oli Viron Lentopalloliitto (Eesti Võrkpalli Föderatsioon) ja Neuvostomiehityksestä huolimatta virolaiset pelasivat Suomea vastaan Viron tunnusten alla, maaotteluhengessä.

Koivisto lähetystössä 2015.
Sikariportaan peliveljet 40-vuotisjuhlamatkalla 8.9.2015 vierailulla Tallinnassa. Suurlähetystön terassilla presidentti Mauno Koivisto, Henn Karits, Jaakko Estola, Pertti Sivula, Matti Punttila ja Kirsti Narinen.

 ”Aikakirjat kertovat tylysti isäntien voittaneen kaikki viisi ottelua. Isännät olivat koonneet vanhoista Neuvostoliiton mestaruussarjalaisista rautaisen yhdistelmän Sikariportaan vitossarjalaisia vastaan. Myöhemmin ovat Viro-kontaktit laajentuneet ja monipuolistuneet”, kuvataan Sikariportaan historiikissa vuodelta 2010.

Peliveljet kohtasivat Tallinnassa vielä syyskuussa 2015. Sikariportaan veteraanit  tulivat juhlistamaan 40 vuoden kulumista ensimmäisestä Viron-ottelustaan. Tuolloin tavattiin myös virolaisia peliveljiä, ensimmäisessä Viron ottelussa pelanneet Henn Karits ja Kalle Kukk. Tämä matka jäi Mauno Koiviston viimeiseksi Viroon.

Lue lisää:

Tulosta

Päivitetty 17.5.2017


© Suomen suurlähetystö, Tallinna | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot