Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Viron kahdenvälinen yhteistyö on erittäin tiivistä. Yhteydet maidemme välillä ovat erinomaiset ja toimivat kaikilla sektoreilla.
Koko Eurooppaa koskevan vihreän siirtymän myötä Suomen ja Viron kahdenvälisellä agendalla on tällä hetkellä vahvasti esillä tiivis yhteistyö energiakysymyksissä. Suomen ja Viron turvallisuuspoliittinen yhteistyö on tiivistynyt Euroopan heikentyneen turvallisuustilanteen ja Suomen Nato-jäsenyyden myötä. Kaupallis-taloudellinen yhteistyö jatkuu vahvana. 

Vierailuvaihto

Suomen ja Viron välinen korkean tason vierailuvaihto on tiivistä. Koronapandemian jälkeen se palautui aiemmalle aktiiviselle tasolle kevään 2022 myötä.
Suomen ja Viron hallitukset kokoontuivat yhteiskokoukseen toukokuussa 2018 osana kummankin maan satavuotisjuhlia. Suomen ja Viron diplomaattisuhteiden 100-vuotispäivää juhlistettiin hybriditilaisuudessa yhtä aikaa Tallinnassa ja Helsingissä kesäkuussa 2020.
Suomen ja Viron välisen suhdeselvityksen tuloksia käsiteltiin hallitusten yhteisessä seminaarissa Helsingissä marraskuussa 2022.

Viranomaisyhteistyö

Poliisin, tullin ja rajavartiolaitosten välinen viranomaisyhteistyö toimii erinomaisesti. Tutkintayhteistyö on jokapäiväistä rikostutkinnan, rikostentorjunnan, verotuksen ja laittoman maahantuonnin ja sekä maahantulon osalta. Rajanylityksiä Suomen ja Viron välisellä rajalla tehtiin ennen pandemiaa noin 9 miljoonaa vuosittain. Sen jälkeen määrä on selvästi pienentynyt ollen 2021 noin 3,2 miljoonaa matkaa. Arvioiden mukaan pandemiaa edeltäviin lukemiin palattaisiin vuosien 2023–2024 kuluessa.
Puolustusvoimien yhteistyö on tiivistä ja toimivaa. Se perustuu puolustusyhteistyötä koskevaan puiteasiakirjaan, joka uudistettiin maidemme puolustusministeriöiden välillä tammikuussa 2017. Suomen Nato-jäsenyyden myötä yhteistyö tiivistyy entisestään.

Ajankohtainen kahdenvälinen agenda

Suomen ja Viron välinen suhdeselvitys luovutettiin pääministeri Kaja Kallakselle ja pääministeri Sanna Marinille maaliskuussa 2022. Selvityshenkilöinä toimivat Anne-Mari Virolainen ja Jaak Aaviksoo. Järjestyksessään kolmannen selvityksen tehtävänä oli pohtia uusia yhteistyöaloitteita, jotka Suomi ja Viro voisivat toimeenpanna lähitulevaisuudessa. Edelliset selvitykset ovat vuosilta 2003 ja 2008.
Raportti nostaa yhteistyöaloina esille digitalisaation, vihreän siirtymän, kulttuurin ja start up -toiminnan. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka rajattiin selvityksen ulkopuolelle.
Koronapandemia alleviivasi Suomen ja Viron kahdenvälisen suhteen merkitystä sekä maantieteellistä läheisyyttä.
Suomen ja Viron välinen Baltic Connector -kaasuyhdysputki avattiin joulukuussa 2019. Viron ja Suomen kantaverkkoyhtiöt Elering ja Fingrid solmivat kesäkuussa 2022 aiesopimuksen kolmannen merikaapeliyhteyden, Estlink 3:n, suunnittelun käynnistämisestä Suomen ja Viron välille.
Digitaalisia suhteita Suomen ja Viron välillä vahvistetaan jatkuvasti. Maiden välinen yhteinen palveluväylä (X-Road) kytkettiin teknisesti yhteen vuonna 2018, mikä mahdollisti rajat ylittävän tiedonsiirron.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomi on Viron tärkein kauppakumppani. Tavarakaupassa Suomi on Viron tärkein vienti- ja tuontimaa, kauppavaihdon suuruus on vuositasolla noin 4 miljardia euroa. Kauppakumppanina Viro on Suomelle 10. tärkein. Suomi on sekä suurin että monipuolisin ulkomainen investoija Virossa. Suomalaismatkailijat ovat pitkään olleet selvästi suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä Virossa. Suomalaismatkailu on tärkeä työllistäjä etenkin Tallinnan ja lähialueen palvelusektorilla.
Viroon on rekisteröity useampia tuhansia kokonaan tai osittain suomalaisomisteista yrityksiä. Suomalaisyritykset ovat Virossa laajalti läsnä – lauttaliikenteestä ja teknologiateollisuudesta aina metsä- ja elintarvikealoille. Esimerkkejä suomalaisomisteisista Virossa toimivista yrityksistä ovat Silber Auto (Veho), Neste, Stora Enso sekä S-ryhmä.
Viron markkinoille pääsy on yleensä vaivatonta. Tulo Viron-markkinoille on monille suomalaisille pk-yrityksille ensimmäinen askel toiminnan laajentamisessa kotimaan ulkopuolelle. Sijainti lähellä Suomea antaa yrityksille mahdollisuuksia kehittää toimintaansa molemmissa maissa. Virolaisyrityksissä on totuttu toimimaan suomalaisyritysten kanssa, ja suomalaisosaamista arvostetaan.
Viron lähivuosien suurhankkeista uusia mahdollisuuksia suomalaisyrityksille tarjoaa mm. maan energiasektorin kokonaisvaltainen uudistaminen ja suuren mittakaavan merituulivoimakapasiteetin luominen maan länsirannikolle. Rail Baltica -rautatiehankkeesta aukeaa urakoita niin suunnittelu- kuin rakennuspuoleltakin. Viro panostaa lähitulevaisuudessa vahvasti myös terveydenhuoltosektorin uudistamiseen.
Virolaisten start up -yritysten syntyminen ja toiminta on vireää, ja monet niistä kokeilevat toimintaansa myös Suomessa. Myös Virossa toimii paljon suomalaistaustaisia pienyrityksiä ja start-upeja. Suomen ja Viron välillä on aktiivista, korkeakouluvetoista tutkimusyhteistyötä erityisesti teknisillä aloilla.

Kulttuurisuhteet

Suomen ja Viron kulttuurisuhteet ovat pitkät ja monipuoliset. Suomi ja viro ovat lähisukukieliä. Tiiviit kulttuurisuhteet Suomenlahden yli syntyivät 1800-luvun kansallisen heräämisen aikaan.
Suomen ja Viron virallisen kulttuurivaihdon pohjana on sopimus henkisestä yhteistyöstä vuodelta 1937. Se oli ainoa valtiosopimus, jota ei lakkautettu Neuvostoliiton aikana. Kulttuuriyhteistyö oli miehityksen aikana tärkeä henkireikä virolaisille länteen. Myös Viron uudelleenitsenäistymisen tukeminen Suomessa tapahtui juuri kulttuuriyhteistyön nimen alla.
Suomen instituutti aloitti Virossa vuonna 1991 ja toimii edelleen aktiivisesti. Se on Viron opetus- ja tiedeministeriön strateginen kumppani suomen kielen opetuksen kehittämisessä Virossa. Suomalais-virolainen kulttuurisäätiö perustettiin vuonna 2017 tukemaan yhteisiä kulttuurihankkeita.
Etenkin elokuva-alalla tehdään vahvaa yhteistyötä. Viime vuosina on toteutettu onnistuneita elokuvien yhteistuotantoja, kuten Miekkailija (2015), Ikitie (2017), Näkemiin Neuvostoliitto (2020), Viimeiset (2020) ja Hytti nro 6 (2021). Myös taidemuseoilla on ollut viime vuosina kuratointivierailuja ja kaksoisnäyttelyjä. Suomalaista kirjallisuuttakin käännetään eniten juuri viron kielelle.

Suomalaiset, suomen kieli

Viroon asukkaaksi rekisteröityneitä Suomen kansalaisia on hieman yli 7300. Kaikki heistä eivät asu Virossa pysyvästi, vaan esimerkiksi omistavat kakkos- tai vapaa-ajanasunnon.
Virossa toimii kaksi suomenkielistä koulua, Tallinnassa ja Tartossa. Ne tarjoavat Suomen perusopetussuunnitelman mukaista opetusta. Lisäksi Tallinnassa toimii harrastuspohjainen suomalainen kielikoulu niille lapsille, jotka käyvät muunkielistä koulua.
Suomalaisia tutkinto-opiskelijoita opiskelee Viron korkeakouluissa noin 850. Viro on suomalaisten neljänneksi suosituin tutkinto-opiskelukohde ulkomailla Ison-Britannian, Ruotsin ja Alankomaiden jälkeen.
Virossa opetetaan suomea noin 60 peruskoulussa ja lukiossa. B-kielenä eli toisena vieraana kielenä suomea voi opiskella yhdeksässä yläkoulussa tai lukiossa. Lisäksi suomen opetusta on tarjolla ammattikouluissa samoin kuin korkeakoulutasolla Tarton ja Tallinnan yliopistossa. Tallinnan yliopisto valmistaa Viron koulujen suomen kielen opettajat. Virossa voi suorittaa suomen kielen tasokokeen eli YKI-testin.
Inkerinsuomalaiset ovat kansallisuudeltaan suomalaisiksi tilastoiva väestöryhmä. Heitä asuu Virossa noin 7 500. Heillä on Virossa vähemmistökansoille kuuluva kulttuuriautonomia, jota toteuttaa vaaleilla valittava kulttuurineuvosto.
Tallinnassa toimii suomenkielinen Tallinnan Pyhän Pietarin seurakunta, joka kuuluu Viron evankelisluterilaiseen kirkkoon. Elinkeinoelämän yhteyksiä hoitaa Suomalais-virolainen kauppakamari (FECC). Virossa on myös neljä Suomi-seuraa, joista suurin toimii Pärnussa. Lisäksi suomalaisilla opiskelijoilla on omia yhdistyksiään.