Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Eesti Päevaleht julkaisi aukeaman syväanalyysin Martti Ahtisaaresta  - Suomen suurlähetystö, Tallinna : Ajankohtaista : Mediakatsaukset

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Tallinna

Embassy of Finland
Kohtu 4, 15180 Tallinn, Estonia
Puh. +372-6103 200
S-posti: sanomat.tal@formin.fi
Eesti | Suomi | English | Svenska | facebook | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Mediakatsaukset, 1.10.2007

Eesti Päevaleht julkaisi aukeaman syväanalyysin Martti Ahtisaaresta 

Apulaispäätoimittaja Rain Kooli kirjoitti 22.9. Eesti Päevalehdessä artikkelin Martti Ahtisaaresta otsikolla Yhden miehen rauhanturvajoukko. Koolin mukaan "Martti Ahtisaari tunnetaan Suomessa kävelytyylistään. Namibiassa Ahtisaari tunnetaan itsenäisyyden arkkitehtinä. Maailmalla Ahtisaari tunnetaan miehenä, joka lopetti Kosovon sodan". 15 vuotta Suomessa toimittajana työskennellyt Kooli tuntee Ahtisaaren vaiheet hyvin ja tuo esiin presidentin julkisen kuvan monisärmäisyyden, johon sisältyy yhtäältä menestyksetön presidenttikausi ja toisaalta huippuosaaminen kriisien sovittelijana.     

Ohessa artikkeli kokonaisuudessaan käännettynä:

Kaikilla Suomen presidenteillä on ollut mediaan omanlaisensa suhde. Urho Kekkonen lähetti päätoimittajille ja reporttereille aina sen tarpeelliseksi katsoessaan kuuluisia kirjeitään, joissa hän teki isällisen tiukalla äänensävyllä selkeäksi mitä ja millä tavalla pitäisi ajatella ja millä tavalla ei.

Mauno Koivisto nimitti toimittajia suutuksissaan sopuleiksi. Nimikkeellä hän viittasi samaan suuntaan ampaiseviin tundralla asuviin jyrsijöihin, jotka ovat tunnettuja yhteisistä massavaelluksistaan. Siitä huolimatta median ja presidentin suhteita kuvattiin kunnioittaviksi.

Sitten tuli vuosi 1994. Suomen kansa valitsi ensimmäistä kertaa historiassaan suoralla vaaleilla tasavallan presidentin. Sinänsä kaiken olisi pitänyt sujua mutkattomasti. Martti Ahtisaari oli koulutukseltaan opettaja, ja hankkinut kannuksensa kansainvälisissä tehtävissä kuten Suomen suurlähettiläänä Afrikassa 1970-luvulla ja YK:n erityistarkkailijana Namibian itsenäistymisprosessissa. Ahtisaaressa ruumiillistui se, mitä suomalaiset äänestäjät silloin toivoivat. Hän oli mies, joka ei tullut tutusta kotimaisesta poliittisesta piirileikistä ja jota ei nostanut ehdokkaaksi hyvin öljytty puoluekoneisto, vaan jonka tuki tuli suoraan kansalta.

Vuonna 1994 oli ensimmäinen ja viimeinen kerta kun puolueisiin kuulumattomille annettiin lupa osallistua puolueiden sisäiseen esivaaliin. Ahtisaari nappasikin esivaaleissa presidenttiehdokkuuden veteraanipoliitikko Kalevi Sorsan nenän alta.

Kaveeraa liikaa presidentiksi

On vaikeaa arvioida, mikä meni pieleen. Vaaleissa Ahtisaaren teemoja olivat avoimuus, vuorovaikutus ja poliittisen kulttuurin uudentaminen, ja ehkä hän koki olevansa kansalle edeltäjiään enemmän velkaa. Ehkä uusi poliittinen kulttuuri tarkoitti hänelle lähempää suhdetta kansaan. Oli miten oli, Ahtisaari suostui osallistumaan skandaalimaiseen talk show'hun "Hyvät, pahat ja rumat", jossa Simo Rantalainen kysyi Ahtisaarelta pitikö paikkansa, että Ahtisaari olisi laskenut alleen lentomatkalla Tukholmasta Helsinkiin. Ahtisaari tokaisi hämmentyneenä jotain kielteistä, sen sijaan että olisi saman tien poistunut arvovaltaisesti studiosta. Siten Ahtisaari myöntyi siihen, että häntä sai vapaasti ilkkua. Tätä lupaa roskalehdistö ja kansa hyödynsivätkin mielellään.

Rantalaisen mainitsema lentomatka oli tuonut tuoreen presidentin kotiin ensimmäiseltä ulkomaanmatkalta. Jo ennen osallistumistaan suomalaisen televisiokentän sietokykyä testanneeseen lähetykseen, Ahtisaari oli suostunut selittämään laastaroitua otsaansa ja sietänyt vihjailuja, että päässä olevan haavan epäiltiin aiheutuneen liiallisesta alkoholin käytöstä, eikä viralliseksi syyksi sanotusta liukkaista juhlakengistä.

Kun Ahtisaaren julkinen arvokkuus heikkeni, käänsi moni kansalainen ja median edustaja selän miehelle, joka oli juuri voitonkiljaisujen saatteella äänestetty presidentiksi. Jo Ahtisaaren presidenttikauden puolessavälissä oli selvää, ettei hänellä ollut toivoa voittaa seuraavia vaaleja, siitä huolimatta että lukuisilla maakuntavierailuillaan hän oli palauttanut suosiotaan. Lopulta Ahtisaari teki ainoan mahdollisen valinnan ja kieltäytyi pyrkimästä toiselle kaudelle, pettyneenä puolueeseensa ja mediaan.

Kuusivuotinen sivuloikka

Ei ole ihme, että presidenttikauden päätyttyä vuonna 2000 Ahtisaari pyyhki kotimaan pölyt jaloistaan ja suuntasi ulkomaille. Matkapäiviä kertyi lähes 200 vuodessa. Vilkas karjalainen palasi avaraan maailmaan, jossa tunsi olonsa kotoisaksi.

Menneisyytensä kanssa rauhan tehnyt Ahtisaari luonnehti kesäisessä juhlahaastattelussaan presidenttiyden olleen hänelle eräänlainen sivuloikka. Hänen todellisesta suuruudestaan kertoneekin fakta, että kun monelle politiikoille uran huippu on presidenttiys, Ahtisaaren kohdalla voi puhua hetkellisestä erehdyksestä. Huonot neuvonantajat ja amatöörimäinen suhtautuminen julkisuuteen teki Ahtisaaresta Suomessa hiomattoman timantin. Samaan aikaan maailmalla piti muun muassa presidentti Clintonin hallinto häntä varaulkoministeri Strobe-Talbottin mukaan "yhtenä Euroopan viisaimmista valtionpäämiehistä".

Etsikää yhtälöitä

Martti Ahtisaaren sovinnonhierojan taito on ilmiömäinen. Ensinnäkin Namibian itsenäistyminen Etelä-Afrikan tasavallasta ilman verilöylyä oli uskomatonta. Toinen osoitus Ahtisaaren taidoista oli presidenttien Bill Clintonin ja Boris Jeltsinin huipputapaaminen Helsingissä vuonna 1997, jonka aikana päästiin sovintoon NATO:n laajenemisesta itään. Sitä seurasivat Kosovon sodan lopettaneet neuvottelut Slobodan Milosevicin kanssa, Acehin maakunnan sisällissodan päättäneet neuvottelut itsenäisyysliikkeen ja Indonesian hallituksen välillä sekä epäkiitollinen työ YK:n rauhanneuvottelijana Kosovon maakunnassa.

Ahtisaaren tuntevat ihmiset eivät ole yllättyneitä hänen menestyksestään rauhanneuvottelijana kansainvälisissä, usein toisiaan syvästi vihaavien osapuolten konflikteissa. Toimimista sovittelijana on edesauttanut hänen opettajataustansa ja omaleimaisuus menettelytavoissa. Kun toiset kriisinsovittelijat ovat antaneet osapuolien etsiä toistensa vikoja, Ahtisaari on pakottanut vihollispuolet etsimään yhteisiä tavoitteita. Samalla tavalla käyttäytyy hyvä opettaja selvittäessään riitapukareiden välejä välitunnilla.

"Maailmalla selviytyminen vaatii omanarvontuntoa. Sen minä olen saanut kotoa. Kun omanarvontunto on kunnossa, on myös helppoa liikkua maailmalla ajattelematta että olet kotoisin pienestä Suomesta", sanoo huippuneuvottelijoiden harvalukuiseen kastiin kuuluva Ahtisaari.

Laidonerin jäljillä

Viime aikoina joviaali opettajaherra on joutunut tekemisiin kriisien kanssa, joista ei näytä tulevan samanlaista riemuvoittoa kuin Namibiasta ja Acehista aikoinaan. Kosovon tulevaisuutta koskevaa kompromissia kangertaa Serbian ja Venäjän vastustus ja Irakissa shiiojen, sunnien ja kurdien vastakkainasettelu on sitä mittaluokkaa, että konfliktit voivat olla jopa koripallomiehelle liian suuri pala purtavaksi.

Tietämättään (tai kenties tietäen) Ahtisaari seuraa sovittelutyössään hiukan virolaisen Johan Laidonerin jalanjälkiä. Laidoner kiinnitettiin vuoden 1925 syyskuussa Kansainliiton Pohjois-Irakin tutkintakomission johtajaksi. Muun muassa Ison-Britannian siirtomaaministeri Leopold Maery luonnehti häntä erittäin miellyttäväksi ja älykkääksi keskustelukumppaniksi. Vuonna 1924 Turkin ja Irakin välinen rajakiista aiheutti paikallisia konflikteja, kunnes Viron sotaväen ylipäällikön evp Laidonerin ehdotuksen mukaan Kansainliiton neuvosto päätti jättää Mosulin alueen irakilaisille.

Ahtisaari täytti viime kesänä 70 vuotta. Häntä on kuitenkin vaikea kuvitella viettämässä rauhallisia eläkepäiviä Helsingissä aviopuolisonsa Eevan rinnalla. Vaikka Kosovossa ei saataisikaan nopeaa ratkaisua aikaan ja itsemurhaterroristien rynnäköitä ei pystytä lopettamaan Martti Ahtisaaren perustaman Crisis Management Initiativen (CMI) avulla Irakissa.

"Elä kuin jokainen päivä olisi elämäsi ensimmäinen..." Myös tämän vanhan viisauden on kriisi kriisiltä yhä enemmän uskottavuutta kerännyt huippusovittelija kääntänyt itselleen sopivaksi: "..niin uteliaisuutesi ei kuole koskaan."

Tulosta

Päivitetty 1.10.2007


© Suomen suurlähetystö, Tallinna | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot