Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Pronssisoturin varjo on yhä Viron yllä - Suomen suurlähetystö, Tallinna : Ajankohtaista : Mediakatsaukset

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Tallinna

Embassy of Finland
Kohtu 4, 15180 Tallinn, Estonia
Puh. +372-6103 200
S-posti: sanomat.tal@formin.fi
Eesti | Suomi | English | Svenska | facebook | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Mediakatsaukset, 1.10.2007

Pronssisoturin varjo on yhä Viron yllä

Pohjalainen maanantai 01.10.2007

VAIKKA VIRON keväisen patsaskiistan myrskylaineet ovat tasoittuneet, vaikuttaa pronssisoturi syvällisesti Viron politiikkaan.

Tärkein seuraus tapahtumista on ollut pääministeri Andrus Ansipin Reformipuolueen kannatuksen huikea nousu. Toinen yhtä merkittävä muutos on Edgar Savisaaren Keskustan kannattajakunnan muutos siten, että Keskustasta on tulossa leimallisesti Viron venäläisten puolue.

Toisen maailmansodan neuvostosotilaiden muistomerkin pronssisoturin uusi sijoituspaikka on mitä ilmeisimmin saavuttanut niin virolaisten kuin Viron venäläistenkin hyväksynnän. Patsaskiistan myrskylaineet ovat tasoittuneet mainingeiksi, mutta esiin tulevat nyt perustavammat pohjavirrat. Patsaskiista osoitti, ettei venäläisten integroituminen olekaan tapahtunut niin hyvin kuin on väitetty.

Virolaisten asenteet näkyvät poliittisten kannatusten muutoksissa, jotka patsaskiistan jälkeen ovat olleet merkittäviä. Tärkein niistä on patsaan siirron toteuttaneen hallituksen pääministerin Andrus Ansipin henkilökohtaisen suosion kasvu. Hän on ehdottomasti Viron suosituin poliitikko. Suosittu presidentti Ilveskin jää pitkälle hänen taakseen.

Samalla on Ansipin Reformipuolueen kannatus hypännyt uudelle tasolle. Jo useammassakin mielipidetutkimuksessa Reformipuolueen kannatus on ollut lähes 50 prosenttia ja Ansipin henkilökohtainen kannatus on sekin yli 40 prosenttia. Vaaleissa Reformipuoluetta kannatti 27prosenttia äänestäjistä.

MIELENKIINTOISTA ON, ettei toisen hallituspuolueen, Isänmaaliiton ja Res Publican liiton IRL:n kannatus ole noussut, vaan lievästi laskenut kymmenen prosentin tuntumaan. "Historian hallinta" on kuitenkin ollut erityisesti Isänmaaliiton poliittinen keppihevonen. Sen piiristä nousivat kaksi vuotta sitten ne lisäykset ratifiointiprosessissa olevaan Viron ja Venäjän rajasopimukseen, jotka johtivat koko ratifiointiprosessin keskeytymiseen Venäjän duumassa. Isänmaaliitto on pitkän ajan kuluessa johdonmukaisimmin esiintynyt sen historiantulkinnan puolestapuhujana, jonka johdosta pronssisoturin siirtoon ryhdyttiin.

Selitys Reformipuolueen kannatuksen nousuun lienee siinä, että pääministeri Ansip teki sanoista tekoja. Hän toteutti vaalitaistelussa antamansa lupauksen patsaan siirrosta.

Puolueen kaksinkertaisen pääministerin Mart Laarin aikana ei patsaan siirtoon ryhdytty, vaikka aika siirrolle olisi ollut varmaankin otollisempi. Yksi selitys tähän on siinä, että 1990-luvulla käytiin taistelua myös Viron venäläisten poliittisista kannatuksista, jolloin pronssisoturin vanhalla paikallaan pitäminen oli myös kauppatavaraa. Toiseksi siihen aikaan Viron turvana ei ollut EU:n ja Naton poliittista sateenvarjoa.

TOINEN POLIITTISISSA kannatuksissa tapahtunut merkittävä muutos on ollut Edgar Savisaaren johtaman Keskustan kannatuspohjan lasku. Savisaar edusti kevään patsaskiistassa hallituksen linjasta poikkeavaa kantaa. Tallinnan kaupunginjohtajana hänellä oli peruste puuttua patsaan siirtoon, mutta päätösvaltaa hänellä ei ollut. Patsaan vanha paikka Tallinnan keskustassa Tõnismäellä oli puolustusministeriön, ei kaupungin, hallinnassa.

Savisaaren patsaan siirtoa vastustava kanta johti virolaisten puolelta ärtyneisiin reaktioihin. Vaadittiin hänen eroaan kaupunginjohtajan paikalta. Vaatimuksen tueksi kerättiin nopeasti yli 100 000 ihmisen allekirjoitukset. Se oli huomattavan suuri määrä, vaikka allekirjoittajien joukosta löytyi Adolf Hitleristä alkaen nimiä, joiden aitoutta saattoi perustellusti epäillä.

Mielipidetutkimusten mukaan Keskustan kannatus on patsaskiistan jälkeen pudonnut 20 prosentin tasolle. Pudotus on selvä, mutta ei ratkaiseva. Vaaleissa Keskustan kannatus oli 24 prosenttia. Se on yhä Viron toiseksi suurin puolue.

Kannatuksen laskua kiintoisampaa on Keskustan kannattajakunnan koostumuksen muutos. Peräti 70 prosenttia Keskustan kannattajista näyttäisi nyt olevan Viron venäläisiä. Keskustasta onkin muodostumassa Viron venäläisten puolue. Vaikutelmaa terästää se, että Savisaar on pitänyt yllä kanssakäymistä Moskovan kanssa.

YKSI VIRON politiikan pulma on ollut, ettei Viron venäläisillä ole ollut sitten itsenäistymisen alkuvaiheen omaa edustavaa puoluetta eikä omia mielipidejohtajia. Tämä on avannut Moskovalle vapaan vaikuttamisen tien Viron venäläisten keskuudessa, vaikka Viron venäläiset ovatkin toista maata. Viron venäläisistä runsas kaksi kolmannesta tuntee itsensä ennen muuta virolaisiksi, Venäjälle he eivät halua.

Patsaskiistan taustalla oli Moskovasta johdettua vaikutusta. Se kuului Nashi-järjestön poliittisiin operaatioihin, mistä on puhunut erityisesti oikeusministeri Rein Lang. Virallisia todisteita ei ole, mutta yhteydet on helppo päätellä.

Venäjän virallinen politiikka on venäläisistä maanmiehistä huolehtiminen. Heitä on entisillä, 1990-luvulla itsenäistyneillä alueilla noin 30 miljoonaa. Baltian maissa ulkovenäläisillä on oma järjestönsä, joka vastikään piti kokouksensa Tallinnassa.

Virossa on kesän kuluessa käyty paljon keskustelua venäläisen väestön yhteiskuntaan integroimisen tarpeesta. Esillä ovat olleet mm. venäjänkielisen televisiokanavan tarve ja Viron venäläinen media yleensä. Kun kunnollista Viron venäläistä mediaa ei ole, seuraavat Viron venäläiset myös Viron tapahtumia Venäjän median kautta.

Keväinen patsaskiista vaikutti Virossa rohkaisevasti myös Venäjää kohtaan oleviin koviin asenteisiin. Venäjä on aina Venäjä, ei se muutu, vaikka Neuvostoliitto loppui, ajatellaan. Kokemustakin siitä on Virossa riittävästi.

EU:N JA muu ulkomainen tuki Virolle oli tärkeää. Länsi-Eurooppa - ja erityisesti Suomi - lähestyi nyt Viron kysymystä suoraan, ei Moskovan kautta. Se on varmasti oikein, mutta antaa väärääkin itsevarmuutta. Helposti unohdetaan, että vasta venäläisten toimet Viron lähetystöä vastaan Moskovassa herättivät EU:n ja sen jäsenvaltiot protestiin. EU:n Venäjä-politiikka etsii vasta muotojaan ja kumppanuussopimus on työn alla. Siihen eivät patsaskiistan kaltaiset konfliktit sovi.

Kiista pronssisoturin sijoituspaikasta oli virolaisille uusi vapaussota. Antautuminen Neuvostoliitolle toisen maailmansodan myrskyissä laukaustakaan ampumatta on kansallinen trauma, jonka yli ei tahdota päästä.

Uusi vaihe tässä päättymättömässä sodassa on nyt Venäjän ja Saksan Itämeren kaasuputki, jonka ympäristötutkimuksetkin Viro on alueellaan kieltänyt vastoin pääministerin, ulkoministerin ja ilmeisesti myös presidentin kantaa.

Tämä peli on myös sisäpolitiikkaa: taitava peluri Mart Laar ja Edgar Savisaar haluavat katkaista Andrus Ansipin ja Reformipuolueen menestyksen käyttämällä hyväkseen kansakunnan Venäjä-pelkoa. Viro pelaa tässä kuitenkin enemmän menneisyyden kuin tulevaisuuden peliä.

JARMO VIRMAVIRTA, kirjoittaja on Virossa asuva journalisti ja professori

Tulosta

Päivitetty 1.10.2007


© Suomen suurlähetystö, Tallinna | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot