Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Eesti Express 22.11: Viron puolustusvoimien rooli pronssipatsaskiistan aikana - Suomen suurlähetystö, Tallinna : Ajankohtaista : Mediakatsaukset

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Tallinna

Embassy of Finland
Kohtu 4, 15180 Tallinn, Estonia
Puh. +372-6103 200
S-posti: sanomat.tal@formin.fi
Eesti | Suomi | English | Svenska | facebook | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Mediakatsaukset, 12.12.2007

Eesti Express 22.11: Viron puolustusvoimien rooli pronssipatsaskiistan aikana

Aikakauslehti Eesti Express on kirjoittanut laajan artikkelin Viron puolustusvoimien toiminnasta pronssipatsaskiistan ja huhtikuun mellakoiden aikana. Hallitukselle esitetyssä selvityksessä puolustusvoimat on kirjoittanut puolustusvoimien- ja puolustusliiton yksiköiden tehtävänä olleen täydentää turvallisuus- ja virkavallan operaatioita sekä tukea turvatoimien rakentamista kansallisen turvallisuuden takaamiseksi. Suurin osa tiedoista on julistettu valtiosalaisuudeksi. Mellakat aiheuttivat puolustusvoimille lisäkustannuksia, koska puolustusvoimat oli varautunut pahimpaan mahdolliseen eli poikkeustilan julistamiseen.

Andrus Ansipin hallitus on myöntänyt 20.9.2007 puolustusvoimille ja puolustusvoimien reserville
noin 2,1 miljoonaa euroa (32 miljoonaa EEK) huhtikuun mellakoista aiheutuneiden lisäkustannusten kattamiseen. Puolustusvoimien puolelta esitetyt kustannusasiakirjat on kokonaisuudessaan julistettu salaisiksi vuoteen 2012 asti. Osia kustannuslaskelmasta on kuitenkin julkistettu. Kustannuslaskelmasta ilmenee, että 2,1 miljoonasta eurosta, 831 000 euroa on ohjattu suoraan puolustusvoimille ja
159 000 euroa puolustusliitolle, joka vastaa muun muassa ns. apupoliisien koulutuksesta. Hallitus on myöntynyt korvaamaan puolustusvoimien yli kymmenelle joukko-osastolle ja yksikölle mellakoiden aikana ylityötunneista aiheutuneita kustannuksia noin 332 000 eurolla. Lisäksi tiedustelupartio teki 38 000 euron edestä tehtäviä, jotka on luokiteltu valtiosalaisuudeksi. Puolustusvoimien komentaja kenraalimajuri Ants Laaneots paljasti tiedustelupartion auttaneen suojelupoliisia.

Puolustusministeriön budjettiyksikön neuvonantaja Benita Benkierin koostamasta kustannuslaskelmasta selviää puolustusvoimilla olleen kolme valmiusjoukkoa pronssipatsaskiistan aikana. Valmiusjoukot olivat Tallinnan viestipataljoona, Jõhvissa sijaitseva Virun jalkaväkipataljoona ja Paldiskin rauhanturvakeskus. Valmiusjoukot sijaitsivat alueilla, jossa asuu paljon venäjänkielisiä. Alueet olivat erityisen alttiita selkkauksille ja Venäjän median propagandalle. Puolustusvoimien johtajan kenraalimajuri Ants Laaneotsan mukaan valmiusjoukkojen tehtävänä oli purkaa arvaamattomia hätätilanteita. Laaneots toteaa, että Tallinnan alueella pelättiin mellakoitsijoiden sytyttävän tulipaloja kuten Pariisin ja Tanskan mellakoissa oli aikaisemmin nähty.

Operatiivisten yhteyksien toteutumiseksi varattiin viestiyhteydet mellakoiden aikana. Laaneots toteaa puolustusvoimien valmistautuneen tilanteeseen, jossa osa viestiyhteyksistä olisi jouduttu sulkemaan.

Pronssipatsaskiistan mellakoiden aikana puolustusvoimat asetti varusmiehille myös iltalomakiellon. Laaneotsan mukaan tällä pyrittiin välttämään tilanteet, jossa sotilaat olisivat voineet joutua selkkauksien kohteiksi.

Joukko-osastojen ja asevarastojen lähettyvillä vahvistettiin vahtijoukkoja. Aseistetuilla joukoilla oli rynnäkön sattuessa oikeus ampua. Puolustusministeri Jaak Aaviksoo totesi puolustusvoimille olleen tärkeää, ettei mahdollinen vastaus provokaatiolle jättäisi virhetulkinnoille varaa ja aiheuttaisi siinä samassa uusia levottomuuksia. Aaviksoon mukaan harkitsematon aseiden käyttö olisi ollut mellakoitsijoille ja medialle herkkua.

Noin 15 % puolustusvoimien asevelvollisista on venäjänkielisiä. Ongelmilta kuitenkin vältyttiin. Osastojen johtajia oli käsketty järjestämään mielipidekeskusteluja sekä viron- että venäjänkielisten sotilaiden kanssa.

Viron puolustusvoimia ja sotapoliisia vaivasi varustepula

Kenraalimajuri Laaneots antoi pronssipatsasmellakoiden aikana käskyn turvata sotilasjoukot ja
asevarastot. "Meillä oli raja-aitojen kanssa ongelmia, koska monissa paikoissa aidat puuttuivat", totesi Laaneots. Armeija käytti kaikki sotilastarpeisiin varatut piikkilangat aitojen pystyttämiseen. Lisäksi Viron vankiloista saatiin monta kymmentä metriä piikkilankaa puolustusvoimille. Piikkilangan loputtua puolustusvoimat turvautui hankkimaan valonheittimiä ja vuokraamaan aitoja rakennusyrityksiltä.

Huhtikuun mellakat yllättivät myös sotapoliisin. Erikoisvarusteita piti lainata nopeasti Ruotsista ja Saksasta. Viroon tuotiin yli tuhat kilpeä, kypärää ja pamppua. Osa lainavarusteista annettiin suoraan poliiseille. Puolustusvoimat etsi myös kuumeisesti vaahtosammuttimia. Vaahtosammuttimia olisi käytetty tulipalojen sammutustöiden lisäksi kyynelkaasun tapaan.

Erikoisvarustuksen puutteesta johtuen uhkaavin tilanne syntyi koillis-Virossa (Ida-Virumaa). Jõhvissa suojeluskunnalta puuttui erikoisvarustus. Kenraalimajuri Laaneots vahvisti tiedon siitä, että eräs paikallinen keksi improvisoida kumipamput. Kumiletkuista leikattiin sopivan mittaisia pätkiä, joita suojeluskunta käytti pamppuina mellakoitsijoita vastaan.

Varautuminen pahimpaan mahdollisen -toimintasuunnitelma

Kuinka lähellä Viro oli sitä, että huhtikuun pronssisoturimellakassa tilanne olisi riistäytynyt käsistä ja valtio olisi joutunut julistamaan poikkeustilan? Vaikeimmat ajat olivat 26–27.4 aikaisena yönä.
Sisäministeri Jüri Pihlin mukaan tilanteen turvaaminen mellakoiden aikana oli koko ajan poliisin
vastuulla. Myöskään hallituksen kriisitoimikunnassa ei keskusteltu puolustusvoimien osallistumisesta tai asevoimien tuonnista kaduille.

Virossa poikkeustilan julistaminen vaatii Viron parlamentin Riigikogun päätöksen. Tämän jälkeen presidentti Toomas Hendrik Ilves voi myöntää luvan puolustusvoimille ja puolustusliitolle osallistua mellakoiden taltuttamiseen. Pääministeri Andrus Ansip olisi ollut poikkeustilan johtohenkilö ja sisäministeri Jüri Pihl olisi ollut vastuussa maan sisäisestä turvallisuudesta.

Lopuksi Eesti Expressissä todetaan, että ilman puolustusvoimia tilanteen nopea ratkaiseminen olisi käynyt liian raskaaksi Viron poliisille. Puolustusvoimat auttoi poliisia järjestyksen säilyttämisessä, mutta asiakirjoissa yhteistyö on tehty ns. apupoliisien kautta. Juridisesti kaikki on korrektia. Tilanne olisi ollut toinen jos poikkeustila olisi julistettu. Puolustusministeri Aaviksoon mukaan kriisineuvonpi-doissa puolustusvoimien käytöstä ei ollut virallisesti puhetta. Kuitenkin Aaviksoo ja Laaneots pitivät mellakoiden aikana tiiviisti yhteyttä.

Mellakoiden aikana Viron puolustusvoimat ei korottanut valmiustilaa. Puolustusvoimat oli kuitenkin valmistautunut poikkeustilan julistamiseen ja sotajoukkojen kadulle tuomiseen tarpeen vaatiessa.

Tulosta

Päivitetty 12.12.2007


© Suomen suurlähetystö, Tallinna | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot