Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Georgian konflikti: Viroa Gruusian tilanne järkyttää, vanha Venäjän pelko nostamassa jälleen päätään - Suomen suurlähetystö, Tallinna : Ajankohtaista : Mediakatsaukset

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Tallinna

Embassy of Finland
Kohtu 4, 15180 Tallinn, Estonia
Puh. +372-6103 200
S-posti: sanomat.tal@formin.fi
Eesti | Suomi | English | Svenska | facebook | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Mediakatsaukset, 13.8.2008

Georgian konflikti: Viroa Gruusian tilanne järkyttää, vanha Venäjän pelko nostamassa jälleen päätään

Virolaisten suhtautumisessa Venäjän aikeet ja toiminta tyrmätään yksioikoisesti. Virolaisten epäusko kohdistuu länsimaihin, joiden olisi toivottu reagoineen huomattavasti voimakkaammin. ETYJ ja YK ovat sivuroolissa; kv. organisaatioista pääpaino on kohdistettu EU:hun ja Natoon. Suomen toiminta on ollut esillä vain marginaaleissa. Sota Kaukasuksella on herättänyt pelkoja Venäjän mahdollisesta toi-minnasta tulevaisuudessa Baltian suunnalla. Aiotut puolustusbudjet-tin leikkaukset jäänevät uudessa ilmapiirissä toteutumatta.

Virossa on jo pidempään tunnettu suurta sympatiaa Saakašvilin Georgiaa tai virolaisittain Gruusiaa kohtaan. Virolaisten silmissä pieni Kaukasuksen maa tarjoaa voimakkaan samaistumisen kohteen siihen mitä maassa tapahtui 80-luvun lopussa ja 90-luvun alussa maan pyrkiessä kohti riippumattomuutta Venäjästä. Erimuotoisia käytännöllisiä ja ennen kaikkea moraalisia tuenosoituksia on virrannut tasaiseen tahtiin. Venäläisten aikeita ja tarkoitusperiä kohtaan ei Viron lehdistössä tunneta vähäisintäkään luottamusta. Lehdistön pääuutiseksi Georgian konflikti nousi lauantaina 9.8., kun Postimees (PM) ja Eesti Päevaleht (EPL) nostivat käynnistyneen konfliktin uutisoinnin polttopisteeseen.

Gruusian yritystä määrätä omaa alueellista kokonaisuuttaan pidettiin itsenäiselle valtiolle asianmukaisena. Konfliktin aikaisemman välittäjän Saksan tulisi yrittää saada aikaan painetta Moskovan suuntaan. Tilanteen todettiin testaavan Gruusian ja Yhdysvaltain välistä liittolaissuhdetta (EPL 9.8.). Saksan ja Ranskan kieltäytyminen antamasta Gruusialle MAP-statusta kannusti esitetyn tulkinnan mukaan Venäjää kiusaamaan maata rohkeammin. Venäläisillä on puolestaan kaipuu saada Neuvostoliitto takaisin. Viron pitäisi ottaa Gruusian tukeminen oman ulkopolitiikkansa prioriteetiksi (PM 9.8.).

Lehdistössä peräänkuulutettiin sodan opetuksia Virolle - maanpuolustuksen voimakasta kehittämistä tulee jatkaa ja osoittaa, ettei kenenkään pitäisi aliarvioida Natoa. Esillä oli Baltian maiden ja Puolan valtiopäämiesten yhteinen Venäjän aggression tuomitseva lausunto. Lehdessä kuitenkin toivottiin, että "ystävävaltio Gruusialle" osoitettu tuki saa häiritä virolaisten ja venäläisten kotirauhaa Virossa. Kotirauhan säilyttäminen on lehden mukaan poliitikkojen tehtävä (PM 11.8.).

Parhaaksi keinoksi kriisin ratkaisemiseksi nähtiin Naton ja EU:n yhteinen ääni (PM 12.8.). Tapahtuneen todettiin johtuvan siitä, että "Gruusiaan onkin ruumiillistunut kaikki, mitä Venäjä ei voi suvaita: selänkääntäminen Moskovalle, läntinen kurssi ja liian hyvin englantia puhuva presidentti." Tapahtunut asettaa epäilyksiä myös Itä-Euroopalle. Voidaanko USA:n ja Naton apuun luottaa? Turvallisempaa on tulla hyvin toimeen Venäjän kanssa. Voiko Viro olla rauhallisin mielin, kun sillä on 40 miestä Irakissa ja 140 Afganistanissa; riittääkö se turvallisuuden takeeksi, jos paikalliset venäläiset tarvitsevat "puolustusta" (EPL 12.8.)?

Tilanteen osoitettua rauhoittumisen merkkejä arvioitiin Venäjän käyttäytymistä. Putinin ja Medvedevin avauksia pidettiin erittäin epäluotettavina. Samoin todettiin, ettei Venäjän autoritaarinen kapitalismi jaa eurooppalaisia arvoja. Tästä koituu, että Itä-Euroopan maat tukeutunevat tulevaisuudessa yhä enemmän Yhdysvaltoihin. Viron tehtäväksi jää humanitaarisen avun toimittaminen Gruusialle. Kenraaliluutnantti Ants Laaneots, Viron puolustusvoimain komentaja, totesi suoraan, ettei Viron kannata säästää puolustusmenoista (PM 13.8.). Haastattelun yhteydessä Laaneots vertasi separatistien aiheuttamaa provosointia Mainilan laukauksiin vuonna 1939.

Pettymys lännen reaktioihin oli suuri. Virolaistenkin on totuttava (Venäjän) yrityksiin saada aikaan etupiirejä - se on geopoliittinen tosiasia. Lännen pitäisi retoriikan sijasta painostaa Venäjää taloudellisesti ja poliittisesti. Gruusian tulisi kaikesta huolimatta saada MAP-status, sillä Venäjän mielijohde ei saa olla tärkeämpi kuin valtion oma toive. Lännen on annettava Venäjälle selvä signaali (EPL 13.8.).

Pessimistinen suhtautuminen jatkui tulitaukoehdotuksesta huolimatta; nykytilanne tulkittiin Gruusian miehittämiseksi Venäjän toimesta. Venäjästä saatujen kokemusten mukaan diplomaattiset sanankäänteet ovat merkityksettömiä, lupauksiin voi uskoa vasta, kun ne toteutuvat. Koska Baltian maat ovat jo Natossa, Venäjälle ei jäänyt muita vaihtoehtoja kuin Gruusian ja Ukrainan ahdistelu (EPL 14.8.). Presidentti Ilves arvioi tilannetta seuraavin sanankääntein: "- - on selvää, että koko Euroopan turvallisuuskuvat ovat muuttuneet." (EPL 14.8.). Länsimaiden reaktioista tehtiin tulkinta, että kaikki osoittaa siihen, että tyhjät sanat eivät todista mitään - lännessä Viro voi luottaa vain Yhdysvaltoihin. Tilanteesta tehty johtopäätös oli, että virolaisten on kehitettävä omaa puolustuskykyään (PM 14.8.)

Niin kansalaisten kuin poliitikkojen myötätunto Gruusialle on ollut näyttävästi esillä sanomalehdissä. Venäjän toimintaa Gruusiassa vastustavia mielenosoituksia on järjestetty Venäjän suurlähetystön edessä ja joukko vapaaehtoisia reserviläisiä on lähtenyt kohun saattelemana toimittamaan humanitaarista apua Gruusiaan. TP Toomas-Hendrik Ilveksen tukimatka Tbilisiin yhdessä muiden Baltian maiden, Puolan ja Ukrainan valtionpäämiesten kanssa - kannanottoineen - pääsi näyttävästi otsikoihin samoin maan parlamentin hätäistunnon jälkeen antama julkilausuma. Esillä on ollut myös, että Viron venäläiset kokevat gruusialaiset syyllisiksi sotaan ja virolaiset Venäjän.

Etyj-puheenjohtajamaa uutisoinnissa

ETYJ mainittiin lehdistössä ensimmäisen kerran, kun uutisoitiin Stubbin matkustusaikeista Georgiaan järjestön edustajana. Hänen kerrottiin kehottaneen kansainvälistä yhteisöä yhteistyöhön ja välttämään konfliktin leviämistä. Stubbin kerrotaan maininneen Etyjin prioriteetit: Georgian alueellinen koskemattomuus, aselepo ja neuvotteluiden aloittaminen (PM 9.8.). Stubbin kerrottiin myös arvioineen, ettei Venäjä voi enää aseellisen intervention takia toimia "rehellisenä erotuomarina Etelä-Ossetian konfliktiosapuolten välillä" (11.8.). Lyhyesti oli esillä myös Matti Vanhasen lausunto, jossa peräänkuulutettiin tulitaukoa ja korostettiin, että konfliktin tausta on monimutkainen (PM 11.8.).

ETYJ on ollut mainittuna uutisvirrassa lähes aina vain sivulauseiden yhteydessä. UMI Stubbin matka Georgiaan yhdessä Ranskan Kouchnerin kanssa kuitenkin ylitti uutiskynnyksen ja EU:n rauhanehdotus uutisoitiin (PM 12.8.). Viron todettiin virallisesti tukevan Etyjin puheenjohtajamaan ja EU:n puheenjohtajamaan yrityksiä saada aikaan rauha. Stubbin varovaisen optimistiset arviot olivat esillä (PM 13.8.). Myös suomalaisten evakuointi Viron ulkoministeriön organisoimalla erikoislennolla oli mainittuna. Suomen kannalta mielenkiintoisen vertauksen esitti Zbigniew Brzezinski, joka haastattelussa vertasi tilannetta Georgian ja Venäjän välillä Stalinin aikeisiin Suomen suhteen (EPL 13.8.).

Tulosta

Päivitetty 27.8.2008


© Suomen suurlähetystö, Tallinna | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot