Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen turvallisuuspoliittinen selonteko nähdään Virossa selvästi edeltäjiään Nato-myönteisempänä - Suomen suurlähetystö, Tallinna : Ajankohtaista : Mediakatsaukset

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Tallinna

Embassy of Finland
Kohtu 4, 15180 Tallinn, Estonia
Puh. +372-6103 200
S-posti: sanomat.tal@formin.fi
Eesti | Suomi | English | Svenska | facebook | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Mediakatsaukset, 9.2.2009

Suomen turvallisuuspoliittinen selonteko nähdään Virossa selvästi edeltäjiään Nato-myönteisempänä

Suomen suurlähetystön järjesti tiistaina 3.2.2009 lehdistötilaisuuden koskien Suomen turvallisuuspoliittista selontekoa. Tämä sai osakseen paljon tiedotusvälineiden huomiota. Kansallisen puolustuspolitiikan yksikön johtajaa Markku Nikkilää haastateltiin pääuutislähetyksessä sekä Postimees-lehdessä. Paikalla oli kymmenkunta toimittajaa ja asiasta tullaan kirjoittamaan vielä tulevalla viikolla.

Suomen turvallisuuspoliittista selontekoa tulkitaan Virossa selvästi edeltäjiään NATO myönteisempänä. Georgian sodan vaikutus selontekoon huomioidaan myös ja Suomen kannat suhteessa Venäjän turvallisuuspolitiikkaan nähdään terävämpinä kuin ennen.
 

Tallinnan Suomen suurlähetystössä vieraili tiistaina 3.2.2009 prikaatikenraali ja kansallisen puolustuspolitiikan yksikön johtaja Markku Nikkilä esittelemässä virolaisille tiedotusvälineille Suomen uutta turvallisuuspoliittista selontekoa. Mukana oli myös neuvonantaja Karoliina Honkanen. Tilaisuuden järjesti Suomen suurlähetystö yhdessä puolustusasiamies Erkki Pekosen kanssa.

Tapahtuma sai Viron mediassa osakseen paljon huomiota. Valtion televisiokanava ETV uutisoi aiheen samana päivänä kahdessa uutislähetyksessään ja pääuutisissa aiheeseen panostettiin paljon. Monen minuutin uutisessa näytettiin kuvamateriaalia niin talvisodasta kuin Suomen YK:n rauhanturvaoperaatioista. Markku Nikkilää haastateltiin myös näihin lähetyksiin suurlähetystössä.

Suomi natoistuu

Voimakkaimmin esiin nousi Suomen kanta puolustusliitto Natoon, joka virolaisten mielestä oli selvästi positiivisempi kuin ennen. Virolaisen Postimees-lehden pääkirjoituksessa otsikolla "Suomi natoistuu" kirjoitetaan, että "...ensi näkemältä näyttää, että virolaiset voivat kääntää katseensa pohjoiseen ja huomioida suomalaisten USA-NATO suuntaus, jonka virolaiset ovat oikeastaan koko ajan tienneet".

Selonteko kertoo Postimees-lehden mielestä siitä, että Suomi puhuu mahdollisesta Nato-jäsenyydestä varmemmin kuin koskaan ennen. Postimees-lehden pääkirjoitus jatkaa, että Suomi on vuosikymmeniä suhtautunut etäisesti Natoon peläten Moskovan reaktiota. Nyt selonteossa tuodaan esiin, että on unohdettu tietynlainen diplomaattinen kierteleminen ja asiat on sanottu suoraan. Lehden mielestä selonteon laatijat näyttävät uskovan, että Yhdysvallat on kansainvälisen politiikan tärkein tekijä. Suomelle olisi tärkeää laajentaa sotilaallista bilateraalista yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa sekä yhteistyötä Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välillä.

Nato nousee aiheeksi myös Markku Nikkilän haastattelussa. Suomi on muuttamassa keskimatkan ohjustentorjuntajärjestelmän venäläisestä eurooppalaiseen (Postimees: kilpailussa on Helsingin Sanomien mukaan norjalainen ja Italialais-ranskalainen torjuntajärjestelmä). Tämän yhteydessä Nikkilä toteaa, että kaikkien uusien hankittavien varustusten tulee vastata Naton standardeja ja tämä asia on huomioitu myös selonteossa. Teknisesti Suomen armeija vastaa jo Naton standardeja. Periaate on se, että Suomen armeijan pitää olla valmis joko jäämään puolueettomaksi, mutta myös olla valmis liittoutumaan. Se, mikä ratkaisu tulee olemaan, on puhtaasti poliittinen. Nikkilä sanookin, että armeija on valmis molempiin vaihtoehtoihin. Armeijalla on riittävästi sotilaita ja asepalveluksen säilyttämiseen ollaan tyytyväisiä. Kansalaiset tukevat myös sitä ja rahoitus on varmalla pohjalla. 

Georgian sodan vaikutukset

Markku Nikkilä toteaa Postimees-lehden haastattelussa, että Georgian tapahtumat helpottivat selonteon tekemistä. Nikkilän mielestä tämän vuoden selonteko eroaa edeltäjästään sillä, että aikaisempi teki paljon muutoksia ja uudempi on tekstiltään terävämpi. Georgian sodan vaikutus näkyy selonteossa, kun puhutaan Suomesta ja ympäröivästä maailmasta. Ennen Georgian sotaa oli vaikea osoittaa, että olisi olemassa uhka Venäjältä. Se mitä Georgiassa tapahtui osoitti sen, että Venäjä toteuttaa uhkailunsa. Venäjä käytti sotilaallista voimaa rajojensa ulkopuolella ja painosti naapureitaan. Sellaiselta Suomi ei voi ummistaa silmiään. 

Postimehen pääkirjoituksessa huomautetaan, että vaikka selonteossa sanotaan, että Venäjän raja Pohjois-Euroopan kanssa on rauhallisin, Suomessa ei suljeta pois mahdollisuutta idästä tulevaan hyökkäykseen. Suomessa on myös havaittu, että Venäjä haluaa palauttaa oman suurvalta-asemansa ja lisäksi se käytti sotilaallista voimaa Georgiaa vastaan. Suomen rajan läheisyydessä on Venäjän ydinaseita ja Itämeri on Venäjälle tärkeä kauttakulkureitti. Venäjä haluaa enemmän vaikutusvaltaa maissa, jotka se katsoo olevan osa omaa vaikutuspiiriään. Samalla Pohjoismaiden ja Baltian maiden sotilaiden määrä tulee tulevaisuudessa vähenemään. Pääkirjoituksessa huomioidaan, että Suomi ei sulje silmiään eikä rahapussiaan uusien uhkien edessä vaan integroidutaan enemmän Natoon. Mahdollisuus liittyä puolustusliittoon kuitenkin vaatii poliittisen ja yleisen mielipiteen konsensusta.

 

 

Tulosta

Päivitetty 9.2.2009


© Suomen suurlähetystö, Tallinna | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot