Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen yhteiskunta ja talous virolaisessa mediassa alkuvuonna 2009 - Suomen suurlähetystö, Tallinna : Ajankohtaista : Mediakatsaukset

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Tallinna

Embassy of Finland
Kohtu 4, 15180 Tallinn, Estonia
Puh. +372-6103 200
S-posti: sanomat.tal@formin.fi
Eesti | Suomi | English | Svenska | facebook | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Mediakatsaukset, 20.5.2009

Suomen yhteiskunta ja talous virolaisessa mediassa alkuvuonna 2009

Suomalaisen yhteiskunnan monet ilmiöt jaksavat kiinnostaa virolaisia. Mediassa kerrotaan mm. Helsingin city-kaneista, Berliinin suomalaisesta lentokenttänaisesta, Pääministerin morsian-kirjan oikeuskäsittelystä jne.

Suomalaista yhteiskuntaa koskevaa analyyttistä kirjoittelua ei juuri ole lukuun ottamatta keskustelua uussuomettumisesta ja uusstalinismista.
 

YHTEISKUNTA

Lex Nokia
Harvoja Suomeen liittyviä aiheita, jotka ovat päätyneet virolaislehtien pääkirjoituksiin, on Lex Nokia. Postimees-lehti toteaa asiasta 25.2., että Nokia on julistettu lakien yläpuolella olevaksi. Enää ei ole tärkeää, uhkailiko Nokia Suomesta lähdöllä vaan se, että lakia valmisteltaessa ei kuunneltu yhtäkään oikeustieteen professoria. "Mitä suurempi on talouskriisi, sitä tärkeämpiä ovat Nokian veroeurot ja sitä vähemmän on kenelläkään aikaa puolustaa työntekijöiden oikeuksia."

Myös Eesti Päevaleht nosti Lex Nokian pääkirjoitukseensa 25.2. Lehden mukaan jokainen maa valvoo talouskriisin aikana omia etujaan. Toiset tekevät tukipaketteja yrityksille, ja on valtiota jotka tekevät työnantajille mieluisia, mutta työntekijöille vastenmielisiä lakeja.

"Onnelliset naapurit"
Toinen pääkirjoituksiin asti päässyt aihe oli Suomen hallituksen suunnitelmat nostaa eläkeikää. Postimees-lehti kirjoitti asiasta 12.3. Lehden mukaan ay-liikkeen vastustus oli odotettavissa mutta yllätys oli hallituksen perääntyminen. Kriisiaikana on välttämätöntä olla yhteisymmärryksessä työmarkkinajärjestöjen kanssa vaikka tiedetään Suomen tarvitsevan eläkejärjestelmän muutoksia vanhenevan väestön takia. Suomalaiset voivat kuitenkin olla onnellisia, koska Suomen taloustilanne on yksi parhaita talousahdingon kourissa olevassa Euroopassa ja Suomella on aikaa rauhassa ratkoa tämä ongelma.

"Suomi pelastaa tälläkin kerralla"
Tähän johtopäätökseen tuli Postimees-lehden kolumnissaan professori Rein Veidemann 15.4. Hän kertoo runollisesti, kuinka Viron kylpyläpaikkakunnilla iloitaan suomalaisten turistien palaamisesta keväisin kuin muuttolintujen kotiinpaluuna. Kevään tullen Tallinnan ja Helsingin väliset laivat kulkevat taas tiuhempaan tahtiin todistaen Helsingin ja Tallinnan muuttuneen jo kaksoiskaupungiksi. Hän muistuttaa, että kaikissa investointitilastoissa Suomi on ensimmäisenä ja 80-luvulla auttoi Suomen talous tuhansia virolaisia perheitä. Suomalaiset yritykset tilasivat valtavia määriä alihankintaa Virosta 90-luvulla ja siten auttoivat Viron omaa teollisuutta eteenpäin. Veidemann tulee johtopäätökseen, että Suomen yrittäjät ja työnantajat pelastavat tälläkin kertaa Viron horjuvan talouden. Oleellista Veidemannin mielestä on kuitenkin, että Virossa saisi jalansijaa harkitseva pohjoismainen mentaliteetti, pöyhkeilyn, äkkirikastumisen ihannoinnin ja orjamaisuuden sijaan.

"Stalinismi syntyy Suomessa uudelleen"
Helsingissä julkaistiin 23.3. Sofi Oksasen ja Imbi Pajun toimittama artikkelikokoelma "Kaiken takana on pelko". Kirjan julkaisemisen ympärillä syntyneet tapahtumat saivat valtavaa huomiota virolaisessa mediassa. Suuria sankareita mediassa olivat Sofi Oksanen ja Imbi Paju, konnia Johan Bäckman ja Öinen vartiokunta. Toisaalta monet virolaiset kirjoittajat ihmettelevät, miksi Bäckmanin mielipiteisiin tartutaan Virossa niin hanakasti. Monet mielipidejohtajat uskovat, että ulkopuolelta yritetään huonontaa Viron ja Suomen välejä. Itse kirja jäi varjoon ja keskustelussa nousivat esiin mielenosoitukset, suomettuminen, anteeksipyyntövaatimukset ja arviot Suomen ja Viron suhteista. Tämä kaikki höystettynä keskustelulla viron-venäläisten asemasta.

Eesti Päevalehden toimittaja tuli artikkelissaan 27.3. siihen tulokseen, että stalinismi syntyy Suomessa uudelleen. Toimittajan mukaan Suomessa toimii aktiivinen Viron-vastainen ryhmittymä, joka on syntynyt jo valvontakomission aikoina. Keskustelu vaikutti väistämättä kielteisesti Suomi-kuvaan Virossa; tavallisen virolaisen on vaikea hahmottaa, mikä on virallisen Suomen mielipide ja kuinka yleistä näkökantaa Bäckman ym. edustavat.

Potkukelkalla sodasta kärsivää Suomea auttamaan
Virolaisten halusta auttaa talvisotaa käyvää Suomea kertoi Tallinnan linnaleht 6.2. tarinan talvisodan ajoilta. Virolainen, silloin 27-vuotias Evald Saagi teki useita matkoja Suomenlahden yli potkukelkalla ja vei avustustarvikkeita sotaa käyville heimoveljille. Matka kesti yhteen suuntaan vähän yli kolme tuntia. Myöhemmin Evald Saagista tuli teologian professori ja hän lahjoitti potkukelkan Tallinnan kaupunginmuseolle. Lehti kertoo kuinka kansa tunsi suurta myötätuntoa Suomea kohtaan mutta silloinen lehdistö sensuurin oloissa ei voinut kertoa sodasta.

TALOUS

Suomi on Viron tärkein kauppakumppani, joten Suomen talouden kehitys kiinnostaa kovasti. Media kertoo tarkoin mm. Suomen työttömyysluvuista, teollisuustuotannon kehityksestä, viennistä ja tuonnista. Samoin kiinnostavat Suomen elvytystoimet. Viron vaikeassa taloustilanteessa tunnustetaan Suomen merkitys Viron taloudelle ja nähdään Suomen selviämisen kriisistä auttavan myös Viroa.

Virolaiset yritykset ovat kiinnostuneet Suomen markkinoista. Yrityksen kansainvälistyminen on helppo aloittaa lähinaapurista. Postimees-lehti kertoo 18.3. kuinka virolaiset ovat hakeneet Viron yritystoiminnan edistämissäätiöltä markkinointitukea viennilleen ensi sijassa Suomeen. Toiseksi kiinnostavin kohdemarkkina on Ruotsi ja kolmantena Saksa.

"Peukut pystyyn Suomelle"
Postimees-lehden kolumnisti Martti Aavik vertailee 3.2. Suomen ja Viron elvytystoimia. Toisin kuin budjettileikkauksia tekevässä Virossa, elvytetään Suomessa rakennushankkeilla ja panostetaan työttömien koulutukseen. Tähän Suomi joutuu ottamaan velkaa, mitä Virossa ei edes harkita. "Parhaimmat toiveemme päästä talouskriisin yli perustuvat Suomen ja Ruotsin nopealle vahvistumiselle. Pitäkäämme peukkuja naapureille!"

"Suomen kriisi on toistaiseksi pienempi kuin viime lama"
Postimees-lehden huhtikuun talousliite käy tarkoin läpi Suomen taloustilanteen ja selviämismahdollisuudet taantumasta. Lehti toteaa, että taantuma jää lyhyemmäksi kuin 90-luvun alun laman aikana, mutta Suomen talouden vointi riippuu maailmantalouden dynamiikasta. Suomen taantuma vaikuttaa väistämättä siihen, että Viroon tulee vähemmän investointeja ja virolaisten tavaroiden kysyntä laskee. Lehden mukaan Suomi on norsu ja Viro hiiri, kun verrataan voimasuhteita kriisistä selviämisessä. "Kun Suomen kriisiin vaikuttaa pääasiassa maailmantapahtumat, niin Viro kärsii myös itse aiheuttamistaan vioista."

Mallia tuotekehittelyyn Suomesta
Tarton yliopiston tutkija Kärt Summatavet vertailee virolaisten ja suomalaisten yritysten panostuksia designiin ja tuotekehittelyyn Postimees-lehdessä 21.3. Hänen mukaansa virolaiset yritykset ovat sulkeutuneita ja konservatiivisia. Ne ovat keskittyneet alihankintaan ja kiinnostus tutkimus- ja tuotekehitystyöhön puuttuu. T & K-työ nähdään erillisenä tilauksena eikä olennaisena osana yrityksen toimintaa. Kirjoittajan mukaan Suomessa sen sijaan yritykset pyrkivät yhteistyöhön yliopistojen ja tutkimislaitosten kanssa oma-aloitteisesti. Taantuman aikana panostetaan luovuuteen ja innovatiivisuuteen. Tämä siksi, koska Suomessa ymmärretään, että ilman jatkuvaa tuotekehittelyä ei voida saada aikaan laadukkaita ja kilpailukykyisiä vientituotteita.

"Venäläinen ostosturisti valitsee Viron sijasta Suomen"
Talouskriisin aikana virolaiset ovat katselleet kateudella venäläisten ostosmatkailua Suomeen. Eesti Päevaleht 26.3 kertoo kuinka 2007 venäläiset turistit kuluttivat Suomessa 7,3 miljardia kruunua mutta Virossa vain 815 miljoonaa. Saman lehden Moskovan-kirjeenvaihtajan mukaan kriisiaikana pitäisi houkutella enemmän maksavia turisteja läheltä. Toimittaja kertoo kuinka paljon helpompi on Moskovasta ja Pietarista matkustaa Suomeen kuin Tallinnaan. Kun pikajunayhteys Helsingin ja Pietarin välillä avataan, pääsee Helsingin kautta ensin junalla ja sitten pikalaivalla Tallinnaan nopeammin kuin suoraan Pietarista Tallinnaan.

Miksi suomalaiset pärjäävät niin hyvin Venäjän kaupassa?
Eesti Päevaleht 18.2. haastatteli koko sivun artikkelissaan suomalaista 18 vuotta Venäjän kauppaa tehnyttä Erik Heliniä. Toimittajaa kiinnosti, onko suomalaisilla yrityksillä paljon ongelmia Venäjällä esim. byrokratian kanssa. Helin ei pidä byrokratiaa ongelmana, kun siihen on tottunut ja yrityksellä on hyvät työntekijät. Näin byrokratian hallinnasta voi tulla kilpailuetu. Virossa ihmetellään miten suomalaiset ovat saavuttaneet niin hyvän aseman Venäjällä ja syynä Helin kertoo olevan, että suomalaiset ovat aktiivisia. Myös pienet ja keskisuuret yritykset käyvät aktiivisesti messuilla ja pitävät yllä kontakteja - myös Moskovan ulkopuolella, suurissa kasvukeskuksissa. Suomalaiset ovat Helinin mukaan pragmaattisia, eivätkä sotke päivänpolitiikkaa bisnekseen. Suomalaiset saattavat toimia hitaasti mutta menevät koko ajan eteenpäin.

Eesti Päevaleht oli jo tammikuussa koko aukeaman artikkelissaan haastatellut Suomen Venäjän kaupasta suurlähettiläs Matti Anttosta ja suomalaisia liikemiehiä.

Suomalaiset yritykset
Kovin moni suomalainen yritys ei ylittänyt uutiskynnystä Virossa. Virolaisia kiinnostaa kuitenkin suomalaisyritysten toiminta ja laajentumissuunnitelmat Virossa. Äripäev kertoi 1.4. FSP Finnish Steelin Paintingin suunnitelmista avata jo toinen pintakäsittelylaitos Sauessa. Yritys haluaa nelinkertaistaa tuotantonsa Virossa ja Viron kautta päästä muiden Baltian maiden markkinoille.

Paljon julkisuutta on saanut Loimaan Kivi Oy. Syynä tähän on, että yritys toimittaa Vapauden aukiolle, Tallinnan ja koko tärkeimmälle edustusaukiolle graniittilevyt. Virolainen media seuraa Vapauden aukion valmistumista hyvin tarkkaan, onhan kyseessä maan tärkein ja näyttävin julkinen tila. Postimees-lehti kertoo 18.2. että yritys sai urakan, koska yrityksellä oli valmius valmistaa torin kattavat epätavallisen suuret graniittilevyt nopeasti. Samoin yrityksen tarjoama laatu on korkea.

Finnairin sopeutumisesta maailmantalouden myllerryksissä kertoi Äripäev 30.3. ja haastatteli toimitusjohtaja Jukka Hienosta. Hänen mukaansa vaikeassa tilanteessa lentoyhtiöiden kannattaa investoida kalustoon, eikä ostaa heikompia kilpailijoitaan. Haastattelun lomassa Hienonen kertoo, että Finnair näkee Baltian maat kotimarkkinana. "Meidän kannaltamme on vain hyvä päätös, kun muut yhtiöt luopuvat Tallinnan reitistä". Poissuljettu ei ole, että lentoja Tallinnaan lisätään.

"Suomalainen yritys luo työpaikkoja Viroon"- otsikoi Postimees-lehti 7.5. kertoessaan Hyrles Oy:n avaamasta tehtaasta Jürissä. Ohutlevytuotteita valmistava yritys valitsi Viron toimitusjohtaja Juhani Hyryn mukaan hyvän logistisen sijainnin takia eikä suinkaan halvemman työvoiman perässä. Talous-kriisin aikana on hyvä aika aloittaa uutta toimintaa koska kulut ovat paljon pienemmät kuin esim. vuosi sitten. Suuri apu toiminnan aloittamisessa Virossa oli Enterprise Estonialla (EAS). Samassa artikke-lissa EAS:n Helsingin edustaja Valdar Liive kertoo, että useat suomalaiset yritykset suunnittelevat investointeja Viroon ja monet kiinnostuneet ostamaan yrityksiä Virosta.

Postimees-lehti kertoi 17.2. virolais-suomalaisesta yrityksestä Deliciest Oy, joka on alkanut markkinoida virolaisia elintarvikkeita suuremmille suomalaisille ketjuille. Kohderyhmänä ovat Suomessa asuvat virolaiset ja venäläiset, joita on yhteensä 65.000. Alkuun virolaisia tuotteita saa pääkaupunkiseudun suuremmista marketeista mutta vähitellen laajennetaan muuallekin.

Kitkaa kaupassa
Tiiviit ja läheiset taloussuhteet aiheuttavat myös kitkaa. Äripäev kertoo 19.2. kuinka Suomen veroviranomaiset ovat löytäneet 70 virolaista peiteyritystä, joiden avulla suomalaiset rakennusyritykset ovat yrittäneet kiertää veroja. Liiketoimintakieltoon joutuneet yrittäjät perustavat Virossa yrityksiä, joilla kuitenkaan ei ole aktiivista liiketoimintaa maassa.

Liuskekivimurskan tuottajia kismittää suomalaisen graniittimurskan käyttö tienrakennustöissä. Virolai-nen murska olisi paljon halvempaa, kertoi Äripäev 18.3. Suomalainen graniitti on ominaisuuksiensa puolesta parempaa mutta se ei vaikuta valmiin tien laatuun.

Suomalaisen infra- ja rakennusalan palveluyrityksen Destian mahdollinen vetäytyminen Viron markkinoilta sai paljon huomiota tiedotusvälineissä. Äripäev-lehdessä 12.5.asiaa pohditaan sekä artikkelissa että pääkirjoituksessa. Destia Eestin johtaja Meelis Laido kertoo lehdessä, että he olivat tehneet kilpailijaa edullisimman tarjouksen ja olivat luvanneet aloittaa työt 1. toukokuuta, mutta viikko sen jälkeen oli tullut tieto, että virolainen yritys oli tehnyt ainoan tarjouksen ja saa jatkaa töitä vuoden loppuun asti. Pääkirjoituksessa kritisoidaan Viron Tiehallinnon tapaa järjestää hankekilpailuja, jossa suositaan tiettyjä markkinapelureita. Näin Tiehallinto antoi ulkopuolelle signaalin, että Viro harrastaa epärehellistä liiketoimintaa.
 

Tulosta

Päivitetty 20.5.2009


© Suomen suurlähetystö, Tallinna | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot