Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe Soome 100 -konsertissa - Suomen suurlähetystö, Tallinna : Ajankohtaista : Uutiset

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Tallinna

Embassy of Finland
Kohtu 4, 15180 Tallinn, Estonia
Puh. +372-6103 200
S-posti: sanomat.tal@formin.fi
Eesti | Suomi | English | Svenska | facebook | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 12.6.2017

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe Soome 100 -konsertissa

Presidentti Kaljulaid, Kersti, 
Hyvät Suomen ystävät ja suomalaiset ystävät,

Illan teema on Yhteinen sävel ja se todellakin maidemme välillä soi. Suomenlahden yli kantaa vahva henkinen silta ja juuri musiikki on yksi sen ikiaikaisista rakennusaineista.

Presidentit, kuva:  Suomi-instituutti
Presidentit Suomi100-konsertissa Tallinnassa 10. kesäkuuta. 

Jo aikoinaan Kalevala ja Kalevipoeg olivat runonlaulajien samaa tarinaa. Sankarit olivat urheita ja kohtalot kovia. Hyvin kuvasivat myös tulevia aikoja. Molemmat maat ovat läpi historiansa saaneet osansa kovista kohtaloista ja kansat ovat joutuneet yhä uudestaan urheutta osoittamaan. Nämä ajat ovat toivottavasti ohi, mutta ne on syytä muistaa.

Me suomalais-ugrilaiset kansat emme tunnetusti juuri tunteistamme puhu. Onneksi taidamme sen sentään sävelin ja säkein. Suru, ilo, rakkaus ja pettymys on aina saatu väkevästi soimaan.

Väkevästi on soinut myös vapauden kaipuu. Viro lauloi itsensä vapaaksi - ja me suomalaiset lauloimme kanssanne, vaikkette ehkä sitä aina lahden yli kuulleet. Juuri lauluperinteenne takia on erityisen hienoa ja koskettavaa, että juhlimme Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä, eli Suomen vapautta täällä Tallinnassa juuri tässä yhteisessä konsertissa.

Anu Laitila, Jenni Haukio
Jenni Haukio avasi Maarjamäellä näyttelyn "100 esinettä Suomesta. Kuvassa näyttelyn ideoija Suomi-instituutin johtaja Anu Laitila esittelee rouva Haukiolle näyttelyn antia.

Artistit laulavat tänään vapaudelle aivan kuten laulukesänä 1988. RockSummer-festivaalilla ei varmaankaan olisi saanut Finlandiaa tai Maamme-laulua laulaa, mutta laulettiin silti. "Sun päiväs koittaa, oi synnyinmaa" sai tuolloin uuden sisällön. Muistamme tuolta ajalta Villu Tammen Tere Perestroikan ja Tõnis Mäen kappaleen Koit – Viron kaikkien aikojen kappaleeksi valitun laulun, jossa selät suoristettuina marssitaan kohti vapauden aamunkoittoa.

Muistamme myös elävästi kuinka kovasti Juice Leskinen kaipasi Eestiä – Eesti, Eesti, Eesti kaipaan sinne… …kovasti, vai miten se loppusointu menikään? Ja ikävä Tallinnaan taisi olla Miljoonasateellakin.

Enää ei tarvitse kaivata eikä ikävöidä. Vapaus on tuonut maamme ja kansamme uudestaan lähelle. Tänä iltana jaamme juhlan, mutta tavallisesti jaamme jokapäiväisen arjen. Tulemme ja menemme lahden yli sitä enää sen kummemmin ajattelematta. Ja hyvä niin.

Jaamme myös yhteisen kansallishymnin. Sanat ovat eri, mutta tunne on sama. Rakkaus isänmaahan, usko tulevaisuuteen Suomenlahden molemmin puolin. ”Minun isänmaani, minun onneni ja riemuni – Oi maamme Suomi synnyinmaa.”

Kuten sanottua, ei suomalainen juuri tunteistaan puhu. Sen haluan kuitenkin sanoa, että kun katson teitä täällä tänään, niin sydänalassani soi.

On ainutlaatuista nähdä tällainen väkijoukko juhlimassa Suomen itsenäisyyttä naapurimaamme pääkaupungissa. Laulut ja tarinat, joita Vapauden aukiolla pian kuulemme, vahvistavat entisestään siltaa maidemme välillä.

Haluan kiittää teitä kaikkia – suomalaisia ja virolaisia artisteja, suomalaisia ja virolaisia katsojia – yhdessä me teemme tästä ikimuistoisen illan. Yhdessä, Tillsammans, Ûheskoos. Kiitos.

LUE LISÄÄ:

Tulosta

Päivitetty 12.6.2017


© Suomen suurlähetystö, Tallinna | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot