Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Kansalaisuus ja syntymä - Suomen suurlähetystö, Tallinna : Palvelut : Kansalaisuus ja syntymä

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Tallinna

Embassy of Finland
Kohtu 4, 15180 Tallinn, Estonia
Puh. +372-6103 200
S-posti: sanomat.tal@formin.fi
Eesti | Suomi | English | Svenska | facebook | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Kansalaisuus ja syntymä

Suomen kansalaisuuslaki on vuodelta 2003 ja siihen tuli muutoksia 2011. Kansalaisen oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään Suomen perustuslaissa.

Suomen kansalaisuus voi perustua vanhemman tai ottovanhemman kansalaisuuteen (periytymisperiaate), Suomessa syntymiseen (syntymäperiaate), vanhempien keskinäiseen avioliittoon (legimaatio), hakemukseen (kansalaistaminen) tai ilmoitukseen. Maahanmuuttovirasto on toimivaltainen viranomainen kansalaisuusasioissa.

Suomen kansalaisuushakemuksen voi laittaa vireille vain Suomessa, edustusto ei ota vastaan kansalaisuushakemuksia. Entisen Suomen kansalaisen, suomalaisen isän avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen ja 12-17 –vuotiaan adoptiolapsen kansalaisuusilmoituksen voi laittaa vireille edustustossa. 

Lapsen kansalaisuus, äiti Suomen kansalainen

Suomalaisen äidin lapsi saa Suomen kansalaisuuden. 

Vanhempien tulee itse hoitaa lapsen rekisteröinti Suomen väestötietojärjestelmään. Rekisteröinti tapahtuu lähettämällä Viron siviilirekisterivirastosta tai maakuntahallituksesta hankittu englanninkielinen syntymätodistus lapsesta Länsi-Suomen maistraatin Pietarsaaren yksikköön. Maistraatin Pietarsaaren yksikön postiosoite löytyy ilmoituslomakkeesta. Syntymätodistuksesta tulee käydä ilmi lapsen vanhempien henkilötiedot. Mikäli lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella, tulee maistraatille toimittaa lapsesta myös Viron väestörekisteriote, josta näkyy vanhemmat ja huoltosuhde.

Lapsen kansalaisuus, isä Suomen kansalainen

Suomalaisen isän lapsi saa Suomen kansalaisuuden, mikäli isä on lapsen syntyessä naimisissa lapsen äidin kanssa ja avioliitto on merkitty Suomen väestötietorekisteriin. 

Vanhempien tulee itse hoitaa lapsen rekisteröinti Suomen väestötietojärjestelmään. Rekisteröinti tapahtuu lähettämällä Viron siviilirekisterivirastosta tai maakuntahallituksesta hankittu englanninkielinen syntymätodistus lapsesta Länsi-Suomen maistraatin Pietarsaaren yksikköön. Maistraatin Pietarsaaren yksikön postiosoite löytyy ilmoituslomakkeesta. Syntymätodistuksesta tulee käydä ilmi lapsen vanhempien henkilötiedot.  

Suomalaisen isän lapsi saa Suomen kansalaisuuden ilmoituksesta, mikäli lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella ja isyys on tunnustettu. Ilmoitusmenettely koskee vain 1.6.2003 ja sen jälkeen syntyneitä lapsia. Mikäli ilmoitusta ei tehdä ja vanhemmat menevät myöhemmin naimisiin, saa alaikäinen lapsi Suomen kansalaisuuden tietyin edellytyksin vanhempien avioliitonsolmimispäivämäärästä lukien. 

Monikansalaisuus

1.6.2003 voimaan tulleessa kansalaisuuslaissa hyväksytään monikansalaisuus (eli myös kaksoiskansalaisuus). Suomalainen ei enää menetä Suomen kansalaisuutta saadessaan toisen maan kansalaisuuden. 

Viro ei hyväksy kaksoiskansalaisuutta. Vain syntymästään Viron kansalaisuuden saanut voi olla yhtä aikaa jonkun toisen maan kansalainen.

Monikansalaisuus ja asevelvollisuus

Suomen kansalainen, joka on myös toisen maan kansalainen, on asevelvollinen Suomessa. Asevelvollisuudesta vapautuu automaattisesti, mikäli monikansalaisen asuinpaikka on viimeiset seitsemän vuotta ollut muualla kuin Suomessa. Vapautettu monikansalainen asevelvollinen voidaan määrätä kuitenkin palvelukseen, jos hän muuttaa Suomeen ennen sen vuoden loppua, jolloin hän täyttää 30 vuotta. 

Asevelvollinen voi anoa vapautusta Suomen armeijasta monikansalaisuuden perusteella, mikäli hän haluaa suorittaa asepalveluksensa ulkomailla. Monikansalaisen on huolehdittava, että kyseisten valtioiden viranomaisilla on tieto monikansalaisuudesta. 

Suomen kansalaisuuden säilyttäminen 18-22 –vuotiaana

Monikansalainen voi menettää Suomen kansalaisuutensa 22-vuotiaana, jos hänellä ei ole riittävää yhteyttä Suomeen. Yhteytesi Suomeen on riittävä, jos

  • olet syntynyt Suomessa ja kotikuntasi on Suomessa, kun täytät 22 vuotta tai
  • olet asunut Suomessa tai muussa Pohjoismaassa (Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska) yhteensä seitsemän vuotta ennen kuin täytät 22 vuotta tai
  • olet 18–21-vuotiaana:
    • hakenut Suomen passia tai saanut Suomen passin tai
    • suorittanut tai parhaillaan suoritat Suomessa varusmies- tai siviilipalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta tai
    • saanut Suomen kansalaisuuden hakemuksesta tai ilmoituksesta tai
    • ilmoittanut suomen suurlähetystölle ulkomailla tai maistraatille Suomessa, että haluat säilyttää kansalaisuutesi. Et voi tehdä ilmoitusta kunniakonsulaatille tai Maahanmuuttovirastolle. Ilmoitus on vapaamuotoinen ja se tulee tehdä kirjallisena. 
  • Passin hakeminen

Isyyden vahvistaminen

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyys on vahvistettava. Tämä tapahtuu joko tunnustamalla tai oikeudenkäyntiteitse. Vieraassa valtiossa annettu isyyspäätös, joka on voimassa siinä valtiossa missä se on annettu, tunnustetaan pääsääntöisesti Suomessa ilman eri vahvistusta. Maistraatit merkitsevät ulkomaiseen päätökseen perustuvan isyyssuhteen väestötietojärjestelmään, jos se maistraatin harkinnan mukaan täyttää tunnustamisen edellytykset. Esimerkiksi englanninkielinen ote Viron väestörekisteristä riittää maistraatille. Syntymätodistus tai asianomaisten keskenään laatima asiakirja ei käy. 

Isyyden selvittäminen Suomessa kuuluu äidin kotipaikan lastenvalvojalle. Selvittäminen yleensä tehdään lapsen äitiä ja mahdollista isää kuulemalla tai DNA-tutkimuksen avulla. Kun lastenvalvoja katsoo, että miehen isyys on selvitetty, miehelle varataan tilaisuus tunnustaa isyytensä. Osapuolten asuessa eri valtioissa, voi Suomen edustusto ulkomailla ottaa vastaan isyyden tunnustamislausuman tai avustaa DNA-tutkimuksen suorittamisessa. Tunnustamislausuma tulee allekirjoittaa edustustossa, asiakirjojen toimittaminen postitse ei onnistu. 

TulostaJaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Muualla verkossa

Päivitetty 24.10.2014


© Suomen suurlähetystö, Tallinna | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot