Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Kansalaisuus - Suomen suurlähetystö, Tallinna : Palvelut : Kansalaisuus

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Tallinna

Embassy of Finland
Kohtu 4, 15180 Tallinn, Estonia
Puh. +372-6103 200
S-posti: sanomat.tal@formin.fi
Eesti | Suomi | English | Svenska | facebook | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Kansalaisuus

Suomen kansalaisuuslaki on vuodelta 2003 ja siihen tuli muutoksia 2011. Kansalaisen oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään Suomen perustuslaissa. Kansalaisuusasioiden vastuuviranomainen on Maahanmuuttovirasto. 

Kansalaisuuden saaminen

Syntymän perusteella

Suomalaisen äidin lapsi saa aina Suomen kansalaisuuden syntymän perusteella. Myös mikäli lapsen isä on Suomen kansalainen ja aviossa lapsen ulkomaalaisen äidin kanssa, saa lapsi Suomen kansalaisuuden syntymän perusteella. Syntymä tulee rekisteröidä Suomen Väestörekisteriin tarvittavin dokumentein.

Ilmoituksesta

Jos lapsen vanhemmat eivät ole keskenään aviossa, suomalaisen isän lapsi voi saada Suomen kansalaisuuden kansalaisuusilmoituksella. Isyys on oltava vahvistettu Suomen lainsäädännön mukaan. Kansalaisuusilmoituksesta peritään käsittelymaksu.

Suomen kansalaisuuden voi saada ilmoituksesta myös 12–17 -vuotias ottolapsi, entinen Suomen kansalainen, Pohjoismaiden (Islanti, Norja, Ruotsi, Tanska) kansalainen tai 18–22 -vuotias nuori henkilö.

Hakemuksesta

Suomen kansalaisuus on mahdollista saada myös hakemuksesta mikäli tietyt kansalaistamisen edellytykset täyttyvät. Kansalaisuushakemusta ei voida panna vireille ulkomailla.

Monikansalaisuus

1.6.2003 voimaan tulleessa kansalaisuuslaissa hyväksytään monikansalaisuus (eli myös kaksoiskansalaisuus). Suomalainen ei enää menetä Suomen kansalaisuutta saadessaan toisen maan kansalaisuuden. 

Viro ei hyväksy kaksoiskansalaisuutta. Vain syntymästään Viron kansalaisuuden saanut voi olla yhtä aikaa jonkun toisen maan kansalainen.

Monikansalaisuus ja asevelvollisuus

Suomen kansalainen, joka on myös toisen maan kansalainen, on asevelvollinen Suomessa. Asevelvollisuudesta vapautuu automaattisesti, mikäli monikansalaisen asuinpaikka on viimeiset seitsemän vuotta ollut muualla kuin Suomessa. Vapautettu monikansalainen asevelvollinen voidaan määrätä kuitenkin palvelukseen, jos hän muuttaa Suomeen ennen sen vuoden loppua, jolloin hän täyttää 30 vuotta. 

Asevelvollinen voi anoa vapautusta Suomen armeijasta monikansalaisuuden perusteella, mikäli hän haluaa suorittaa asepalveluksensa ulkomailla. Monikansalaisen on huolehdittava, että kyseisten valtioiden viranomaisilla on tieto monikansalaisuudesta. 

Suomen kansalaisuuden säilyttäminen 18-22 –vuotiaana

Monikansalainen voi menettää Suomen kansalaisuutensa 22-vuotiaana, jos hänellä ei ole riittävää yhteyttä Suomeen. Yhteytesi Suomeen on riittävä, jos

  • olet syntynyt Suomessa ja kotikuntasi on Suomessa, kun täytät 22 vuotta tai
  • olet asunut Suomessa tai muussa Pohjoismaassa (Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska) yhteensä seitsemän vuotta ennen kuin täytät 22 vuotta tai
  • olet 18–21-vuotiaana:
    • hakenut Suomen passia tai saanut Suomen passin tai
    • suorittanut tai parhaillaan suoritat Suomessa varusmies- tai siviilipalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta tai
    • saanut Suomen kansalaisuuden hakemuksesta tai ilmoituksesta tai
    • ilmoittanut Suomen suurlähetystölle ulkomailla tai maistraatille Suomessa, että haluat säilyttää kansalaisuutesi. Et voi tehdä ilmoitusta kunniakonsulaatille tai Maahanmuuttovirastolle. Ilmoitus on vapaamuotoinen ja se tulee tehdä kirjallisena. 
  • Passin hakeminen

Isyyden vahvistaminen

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyys on vahvistettava. Tämä tapahtuu joko tunnustamalla tai oikeudenkäyntiteitse. Vieraassa valtiossa annettu isyyspäätös, joka on voimassa siinä valtiossa missä se on annettu, tunnustetaan pääsääntöisesti Suomessa ilman eri vahvistusta. Maistraatit merkitsevät ulkomaiseen päätökseen perustuvan isyyssuhteen väestötietojärjestelmään, jos se maistraatin harkinnan mukaan täyttää tunnustamisen edellytykset. Esimerkiksi englanninkielinen ote Viron väestörekisteristä riittää maistraatille. Syntymätodistus tai asianomaisten keskenään laatima asiakirja ei käy. 

Isyyden selvittäminen Suomessa kuuluu äidin kotipaikan lastenvalvojalle. Selvittäminen yleensä tehdään lapsen äitiä ja mahdollista isää kuulemalla tai DNA-tutkimuksen avulla. Kun lastenvalvoja katsoo, että miehen isyys on selvitetty, miehelle varataan tilaisuus tunnustaa isyytensä. Osapuolten asuessa eri valtioissa, voi Suomen edustusto ulkomailla ottaa vastaan isyyden tunnustamislausuman tai avustaa DNA-tutkimuksen suorittamisessa. Tunnustamislausuma tulee allekirjoittaa edustustossa, asiakirjojen toimittaminen postitse ei onnistu. 

Tulosta

Tämä dokumentti

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Muualla verkossa

Päivitetty 4.3.2016


© Suomen suurlähetystö, Tallinna | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot